Pääkirjoitukset

Vaaleihin on edelleen pitkä matka

Puolueensa nousuun johtanut keskustajohtaja Juha Sipilä arvostelee ankarasti Kauppalehdessä pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitusta. Jos hallitus ei pysty tekemään kovia päätöksiä, Kataisen pitäisi järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit, neuvoo Sipilä.

Hän on valmis kesän kynnyksen eduskuntavaaleihin. Totta kai, koska hän johtaa maan neljän suuren puolueen joukkoon lukeutuvaa keskustaa.

Maan talouden tilan Sipilä laskee yleistä arviota synkemmäksi, joten odotteluun ei ole varaa.

Hallituksella on maaliskuun loppuun aikaa tehdä isoja päätöksiä, linjaa Sipilä. Jos niitä ei synny, Kataisen pitää heittää pyyhe kehään.

Keskustajohtaja ei kovistele kuuden puolueen hallitusta aiheetta. Sen hallitusohjelma on vanhentunut, minkä myöntämisessä hallituksella on ilmiselviä vaikeuksia.

Tärkeitä päätöksiä ei ole syntynyt, hallitus on jättänyt ne kerta toisensa jälkeen huomisen huoleksi. Esimerkistä käyvät myös kuntaremontti ja sote-uudistus, joilla on tarkoitus päivittää vanhentuneita rakenteita.

Hallituksella on kuitenkin tosiasiassa enemmän aikaa kuin Sipilän arvioima maaliskuun loppu. Isojen – ja jopa välttämättömiksi nostettujen – ratkaisujen vaihtoehto on vieläkin valtionvelan kasvattaminen.

Kataisen kabinetin avuksi voi tulla myös Euroopan talous, jossa voi hyvällä tahdolla aistia orastavaa kasvua, taantuman taittumista.

Linja ei – kauniisti ilmaistuna – olisi erityisen vastuullinen, mutta politiikassa kaikille siirroille löytyy selitys. Tässä tapauksessa se voisi olla kotimaisen ja työllisyyttä turvaavan kysynnän tukeminen.

Kataisen hallitus pysyy vallassa, suuria pisteitä se ei kuitenkaan teoillaan kerää.

Juha Sipilä jättää pohdintansa ratkaisevalla tavalla kesken. Jos edessä ovat uudet vaalit, mitä ne ratkaisevat? Mitä ovia äänestäjien tuore tahdonilmaus avaisi isoille päätöksille?

Mielipidekartoitusten perusteella maassa olisi vaalien jälkeen jälleen neljä suurta puoluetta. Puntarissa olisi niiden järjestys.

Äärimmäisen vaikea on kuvitella hallituspohjaa, joka jylläisi rakenteita. Ainakaan toistaiseksi esimerkiksi keskustan kunta- ja sote-linja ei ole kerännyt tukea kuin keskustalaisilta.

Sipilä ihmettelee, miksi SDP ei pura vaalilupaustaan ja nosta eläkeikää, pidennä näin suomalaisten työuria.

Tätä voi kysyä, keskustajohtaja oikoo kuitenkin mutkia suoriksi. Aika rohkeaa on laskea, että maahan syntyisi vaalien jälkeen hallitus, joka voisi kävellä ay-liikkeen yli ja nostaa eläkeikää!

Kataisen hallitus on riippuvainen työmarkkinajärjestöjen tuesta, eikä tilanne muuttuisi, vaikka hallitus vaihtuisi.

Sipilä voi olla uudistusten voimaan luottava puoluejohtaja. Keskustalla on silti aivan yhtä tuskallista kuin muillakin puolueilla pysyä muutoksen vauhdin kyydissä. Muutos pelottaa, saavutettuja etuja varjellaan. Tämä on koko maan yhteinen ongelma.

Päivän lehti

30.3.2020