Pääkirjoitukset

Vaalien niputtaminen ehkäisee vaaliväsymystä

Demokratian toteutumista vaalitaan Suomessa erilaisilla vaaleilla. Vaalien kasaantuminen on johtanut pohdintaan niiden yhdistämisestä.

Muutoksen pontimena ovat kansalaisten pelätty vaaliväsymys ja kohoavat vaalikustannukset. Usein toistuvat vaalit ovat raskas koitos myös puolueille.

Keväällä puolueet saivat aikaan epäsointuisen sovun ensimmäisten maakuntavaalien toimittamisesta vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä, mutta vuodesta 2021 lähtien maakuntavaalit pidetään huhtikuussa samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Päätös oli järkevä kompromissi.

Ensimmäisenä oudot maakuntavaalit saavat nostetta suositusta henkilövaalista ja jatkossa maakunta- ja kuntavaalien voi ajatella tukevan toisiaan.

Ehdokkaiden on hyvä päättää, pyrkivätkö he ensisijaisesti kunnallisiksi vai maakunnallisiksi vastuunkantajiksi. Maakuntavaalit eivät taitaisi erillisinä paljon kansaa edes kiinnostaa.

Hämeenlinnalainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) nosti Lännen Median haastattelussa (HäSa 11.7.) uudestaan esiin ajatuksen eduskuntavaalien käymisestä samaan aikaan europarlamenttivaalien kanssa.

Pietikäinen perustelee tarvetta paitsi vaalisumalla ja säästöillä myös vaalien samankaltaisilla teemoilla ja sillä, etteivät ehdokkaat pomppisi vaalista toiseen.

Keväällä 2019 eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit osuvat kuukauden sisälle. Jotta vaalien yhdistäminen onnistuisi, olisi eduskunnan vaalikautta pidennettävä neljästä viiteen vuoteen, mikä edellyttää perustuslain työlään muutoksen kahden eduskunnan hyväksynnällä.

Kun puolueilta ei löydy vaalikausimuutoksen vaatimaa laajaa yhteisymmärrystä, olisi vakavasti harkittava europarlamentti- ja eduskuntavaalien yhdistämistä edes kertaluonteisesti 2019 poikkeuslainsäädännöllä.

Vaalien yhdistämistä puineet toimikunnatkin ovat pitäneet tällaisia poikkeuksia perusteltuina vaaliruuhkan aikaan.

Vaikka hylättyjen äänien määrä voi kaksoisvaalissa nousta, kun osalla äänestäjistä vaaliliput menevät sekaisin, kaksoisvaali täyttäisi tehtävänsä kasvattamalla muuten laimentuvaa äänestysintoa.

Pahempi on, jos kansalainen vaaleihin tympääntyneenä jättää tyystin äänestämättä. Äänestysaktiivisuuden laskua ei pidä ruokkia.

Päivän lehti

6.6.2020