Pääkirjoitukset

Vaalien ykkösteema voisi olla myös syntyvyys

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2018 aikana syntyi 47 307 lasta, mikä on 3 014 lasta vähemmän kuin vuonna 2017.
Suomessa syntyi viime vuonna yli 3000 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuva: Riku Hasari

Viime viikkoina on kiivailtuja keskusteltu siitä, mikä on tulevien eduskuntavaalien pääteema. Vaihtoehdoiksi on tarjottu muun muassa ilmastoa, vanhushoivaa ja maahanmuuttoa.

Kaikki edellä mainitut täyttävät tietysti pääteeman kriteerit. Hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt ainakin toistaiseksi syntyvyyden lasku. Sekin voisi olla vaalien ykkösasia.

Tilastokeskuksen joulukuun ennakkotiedon mukaan vuoden 2018 aikana syntyi 47 307 lasta, mikä on 3 014 lasta vähemmän kuin vuonna 2017.

Laskutrendi on jyrkkä ja selväpiirteinen. Vielä kahdeksan vuotta sitten Suomeen syntyi yli 60 000 lasta vuodessa.

Syntyneitä oli Suomessa viime vuonna lähes 7 000 vähemmän kuin kuolleita.

Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli puolestaan koko mittaushistorian alhaisin, 1,40. Luku tarkoittaa lasten määrää, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan.

Syntyvyystilastoista huolimatta Suomen väkimäärä kasvoi maahanmuuton ansiosta.

Mikäli syntyvyys haluttaisiin saada Suomessa kasvuun, olisi ensin selvitettävä nykytilanteeseen johtaneet syyt ja sitten etsittävä siihen korjauskeinot.

Asia on hankalasti analysoitavissa, sillä jokaisella onkin omat perusteensa hankkia tai olla hankkimatta lapsia.

Kieltäytymistä lasten hankkimisesta ja pientä lapsilukua ylipäänsä on esimerkiksi alettu pitää jonkinlaisena ympäristötekona.

Perustavanlaatuinen kysymys kuuluukin, onko syntyvyyden lasku hyvä vai huono asia. Se on ainakin varma asia, että syntyvyyden lasku uhkaa pitkällä aikavälillä hyvinvointivaltiota ja sen rahoitusta.

Viime vuoden nettomuuttovoitto Suomeen oli yli 15 600, mutta työperäisestä maahanmuutosta haaveilevat monet muutkin maat kuin Suomi.

Osaajista ja huipuista suorastaan kilpaillaan.

Syntyvyyden lasku näkyy myös maakuntien tilastoissa. Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa ja Pirkanmaa.

Määrällisesti suurin muuttotappio koettiin Etelä-Savossa.

Tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia kaivataan joka puolella Suomea. Yksittäiset lapsirahat eivät kokonaisuuteen vaikuta, pitäisi löytää kokonaisratkaisuja.