Pääkirjoitukset

Vaalipiirin demariäänet uusjakoon

Eduskuntavaaleja on käyty jo hyvän aikaa, vaikka muodolliset ehdokashakemukset jätettiin vaalipiireihin vasta eilen tiistaina.

Asetelmat poikkeavat Hämeen vaalipiirissä aina jonkin verran valtakunnallisista. SDP:n menestys on ollut säännöllisesti jonkin verran valtakunnallista parempaa. Puolue on käynyt kamppailua suurimman puolueen asemasta kokoomuksen kanssa. Niin se käy nytkin, vaikka keskustan ennakoidaan jyräävän valtakunnallisesti.

Kannatusmittaukset antavat kaiken jälkeenkin vain suuntaa. Muun muassa äänestysvilkkaus ratkaisee paljon. Vain se puolue voi voittaa, joka saa väkensä uurnille.

Tuoreimpien mittausten mukaan SDP on tavoittamassa entisiä kannatuslukujaan, mikä helpottaa puolueen vaaliasetelmia myös Hämeessä.

Johannes Koskinen onnistui mitä ilmeisimmin yllättämään vetäytymisellään omansakin. Hänen puuttumisensa ehdokaslistalta on SDP:lle erittäin iso menetys.

Demareilla puuttuu joukoistaan toinenkin pitkän uran tehnyt arvostettu poliitikko ja entinen ministeri. Jo vuonna 1980 varamiehen paikalta eduskuntaan noussut lahtelainen Jouko Skinnari ei ole enää ehdolla.

Kokenut kaksikko sai viime vaaleissa yhteensä 12 789 ääntä. Demariääniä on jopa historiallisen runsaasti uusjaossa.

Demarit luottavat perinteisesti porukan voimaan. Nyt puolue hakee vähintäänkin torjuntavoittoa eli suurimman puolueen aseman säilyttämistä. Siinä on kovasti tekemistä.

Kahden vanhan tekijän poistuminen kuvioista avaa tietä uusille. Viimeksi ensimmäisenä rannalle jäi niukalla erolla hämeenlinnalainen Iisakki Kiemunki.

Viime eduskuntavaalien ilmiöihin kuului kokoomuksen forssalaisen Sanni Grahn-Laasosen nousu eduskuntaan. Myöhemmin hänet valittiin Alexander Stubbin (kok.) hallituksen ympäristöministeriksi.

Hallitus on tarponut upottavassa epäsuosion suossa, ja kokoomuksella on ylipäätäänkin vaalitaistelussa kovasti kurottavaa.

Vaalipiirissä neljännen paikan tavoittelu on erittäin kova tavoite, jonka saavuttamiseksi niin Grahn-Laasosen, loppilaisen Timo Heinosen kuin muidenkin ehdokkaiden on kerättävä runsaasti ääniä.

Keskusta ei ole yltänyt Hämeen vaalipiirissä lähellekään valtakunnallista painoarvoaan. Nyt valtakunnallisen vaalivoiton uskotaan hyödyttävän puoluetta vahvasti myös Hämeen vaalipiirissä.

Kolme paikkaa nykyisten kahden asemesta olisi jo mainio tulos, mutta jopa neljännestäkin on ääneen puhuttu. Keskustan mahdollista kolmatta paikkaa kärkkyy hämeenlinnalaistunut Timo Kaunisto.

Perussuomalaiset nousi rytinällä isojen puolueiden joukkoon viime eduskuntavaaleissa valtakunnallisesti ja myös Hämeen vaalipiirissä. Nyt puolueen menestys on yksi vaalien isoja kysymysmerkkejä. Mittausten mukaan puolueen kannatus ei yllä lähellekään vuoden 2011 lukemia, mutta kansa voi äänestää toisin.

Päivän lehti

6.4.2020