Pääkirjoitukset

Vaalipiiriuudistus on aina hankala

Vajaan vuoden päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa on kaksi uutta vaalipiiriä: Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi, jotka korvaavat neljä huomattavasti pienempää itäsuomalaista vaalipiiriä.

Vaalipiirijaon uudistaminen on vuosien ja jopa vuosikymmenten urakka. On istunut useita viisaita toimikuntia. Tavoite on ollut mitä kannatettavin: suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen eduskuntavaaleissa.

Poliitikoille uudistusten hyväksyminen on kuitenkin ollut joka kerta peräti vastenmielistä. Viimeksi tämä nähtiin tiistaisessa eduskunnan lähetekeskustelussa. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus ehdottaa vaalipiirejä edelleen vähennettäväksi yhdeksän ja kahdentoista välille.

Nykyisen perustuslain mukaan vaalipiirejä on Manner-Suomessa 12–18. Muutos vaatii perustuslain säätämisjärjestyksen, mikä tarkoittaa kahden kolmasosan enemmistöä myös tulevassa, vuoden 2015 vaaleissa valittavassa eduskunnassa.

Esityksellä on edessään synkkä tulevaisuus. Aina on väärä tai vähintäänkin hankala aika vähentää vaalipiirejä. Vaalimatematiikka on läpeensä monimutkaista, ja lisäksi asia koskee suoraan valta-asemia eduskunnassa, jossa yksikin paikka on tärkeä.

Hallituksen viimeisin esitys sai niskaansa vastalauseryöpyn etenkin keskustalta ja Perussuomalaisilta, jotka suurina puolueina eivät paljonkaan edes peitelleet, että kysymys on niiden vahvan aseman turvaamisesta niin Keski-Suomessa kuin Satakunnassakin.

Keskisuomalainen kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) pauhasi, että hallituksen on vedettävä ehdotuksensa pois.

Vaalipiirijako on jopa niin vaikea asia, että oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) jäi eduskunnassa lähes yksin hallituksen esitystä puolustaessaan. Hallituspuolueiden edustajat olivat lähinnä vaivaantuneita.

Mauri Pekkarinen heitti vielä vettä myllyyn tivaamalla, miten hallituspuolueiden keskisuomalaiset ja satakuntalaiset äänestävät lakimuutoksen lopullisessa käsittelyssä.

Keski-Suomi ja Satakunta ovat seuraavaksi naapureihinsa yhdistettävien listalla, jos perusteena on sama kuin ensi vaaleissa ensi kertaa käytössä olevassa vaalipiirijaossa.

Pienistä vaalipiireistä on ollut isompi suhteellinen kynnys päästä eduskuntaan kuin suuremmista. Hyötyjiä ovat olleet suuret puolueet, kun taas pienet ovat kärsineet.

Uudistuksia ovat vaatineet kovaäänisimmin Vihreät, jotka ovat kokeneet nykyisen vaalipiirijaon kohtelevan puoluettaan kaltoin. On voitu puhua puolueen entisen puheenjohtajan mukaan jopa Lex Cronbergista.

Vihreiden Tarja Cronberg ei päässyt läpi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, vaikka sai muhkeat 7 804 ääntä pienestä Pohjois-Karjalan vaalipiiristä. Pahimmillaan piilevä äänikynnys on ollut jopa 14 prosenttia Etelä-Savossa.

Isoilla vaalipiireillä on myös huonot puolensa. Äänestysvilkkaus on vaarassa laskea, mikä on nähty jo eurovaaleissa, joissa koko maa on samaa vaalipiiriä. Ehdokkaat ovat äänestäjille mahdollisesti oudompia, ja iso vaalipiiri suosii keskuskaupunkien ehdokkaita. Näiden epäilyjen yli on kuitenkin nähtävä.

Äänestäjien pitää saada läpi ehdokkaansa suhteellisesti samantasoisella kannatuksella alueesta riippumatta.