Pääkirjoitukset

Vaikka verokanta laski, yhteisöveron tuotto nousi

Kuntien yhteisöverotuotto on viime vuodet näyttänyt varsin hyvältä – kiitos nousukauden. Yhteisöverojen määrähän on suoraan sidoksissa yritysten kannattavuuteen.
Yhteisövero on vain osa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista ja veroluonteisista maksuista. Kuva: Satumaari Ventelä/KL
Yhteisövero on vain osa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista ja veroluonteisista maksuista. Kuva: Satumaari Ventelä/KL

Osakeyhtiöt, osuuskunnat ja muut yhteisöt maksoivat Kanta-Hämeessä viime vuonna yhteisöveroa pyöreät 80 miljoonaa euroa.

Suurimmat yhteisöveronmaksajat ovat Keskuskauppakamarin mukaan maakunnan kaupungeissa toimivia yrityksiä.

Maakuntaan rekisteröidyistä yhteisöistä kertyi Hämeenlinnassa 33 miljoonaa euroa, Riihimäellä 24 miljoonaa euroa ja Forssassa 8,8 miljoonaa euroa. Kun Forssan seudun kaikki viisi kuntaa otetaan lukuun, yhteisöveroja karttui Forssan seudulla 12,2 miljoonaa euroa.

Verovuosi ei jäänyt Kanta-Hämeessä yhteisöverojen osalta juuri lainkaan ennätysvuodesta 2017, jolloin yhteisöverokertymä kasvoi kahdella viidesosalla.

Vaikka huomio keskittyy suuryrityksiin, alueella iso osa yhteisöveroista tulee pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä.

Yritysten määrä on noussut vuosikymmenen aikana.

Yhteisöverokantaa on hilattu Suomessa alaspäin koko 2000-luku. Vielä vuosituhannen alussa se oli 29 prosenttia, sitten 26 ja seuraavaksi 24,5 prosenttia ja laski viisi vuotta sitten 20 prosenttiin.

Yhteisöverokannan isommalle muutokselle ei ole tarvetta. Suomi on yhteisöverokannallaan edelleen melko kilpailukykyinen EU:ssa.

Yritysten maksaman yhteisöveron määrä on koko maassa kasvanut viime vuosina lähes joka vuosi, vaikka toista luultiin. Tuotto on merkittävästi korkeampi kuin ennen yhteisöverokannan alentamista.

Hallitusohjelma ei paljon virka yhteisöverosta. Se mainitsee kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet.

Suurimmat verovirrat yrityselämässä kertyvät teollisuudesta, kaupan alalta ja rakennusalalta.

Yritysten veronmaksua on julkisuudessa tarkasteltu yleensä vain yhteisöveron kautta ja aggressiivisen verosuunnittelun näkökulmasta. Tilastoista ei ilmene trendiä paikallisten yritysten veronvälttelystä, pikemminkin päinvastoin. Yrityksillä on myös elintärkeä merkitys työllistäjänä.

Yritykset kaipaavat ennen kaikkea pitkäjänteistä ja luotettavaa veroympäristöä.