Pääkirjoitukset

Väkivallan kulissit on kaikki kaadettava

Lähisuhdeväkivalta on piinallisen yleistä. Sen uhreille ja omaisille tarkoitettu Nollalinja sai viime vuonna kaksi kertaa aikaisempaa enemmän puheluita.
Perhe- ja muuta lähisuhdeväkivaltaa esiintyy Suomessa hälyttävän paljon. Kuva: Lassi Puhtimäki
Perhe- ja muuta lähisuhdeväkivaltaa esiintyy Suomessa hälyttävän paljon. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lähisuhdeväkivallan Nollalinjaan tuli viime vuonna puheluita lähes tuplaten enemmän kuin edellisvuonna.

Myönteistä puheluiden kasvussa on ainoastaan se, että ilmeisesti yhtä useampi uskaltaa avata kohtaamastaan väkivallasta suunsa. Kovin moni on silti yhä hiljaa.

Neljä viidesosaa puheluista koski parisuhdeväkivaltaa, mutta sitä tapahtuu myös muissa lähisuhteissa.

Poliisi muistuttaa, että lähisuhdeväkivaltaa on kovin moninaista, niin fyysistä kuin henkistäkin. Se voi olla laiminlyöntiä, alistamista ja erilaista kaltoin kohtelua.

Väkivalta pari- ja ihmisten muissa lähisuhteissa ei katso sukupuolta eikä ikää, vaikkakin kaikista epäillyistä miehiä oli lähes 78 prosenttia.

Läheisen tai sukulaisen väkivalta on yhtä lailla rikos kuin tuntemattoman tekemä.

Tärkeää on, että väkivaltaa kokeva ymmärtää olevansa rikoksen uhri, ei suinkaan edes osasyyllinen ja että väkivaltaa harjoittaja tajuaa tekonsa pahuuden.

Molemmat tarvitsevat apua saadakseen kierteen poikki, mitä aiemmin, sitä parempi.

Lähisuhdeväkivalta tulee valitettavasti useimmiten viranomaisten tietoon vasta, kun sitä on jatkunut jo pitkään.

Monesti uhri kokee pelkoa tai aivan syyttä häpeää ja saattaa vähätellä tapahtunutta. Pahimmillaan uhri uskoo, että väkivalta on hänen syytänsä.

Traumatisoitunut uhri ei välttämättä osaa irrottautua suhteesta, voimat uupuvat. Tekijä jatkaa vain käyttäytymismalliaan ilman väliintuloa.

Lähisuhdeväkivallasta ei ole löydettävissä mitään tätä piilorikollisuutta lieventäviä, saati normalisoivia seikkoja.

On huomattava, että väkivalta aiheuttaa kärsimystä koko lähipiirille ja heitä on ohjattava avun piiriin.

Kaikkien, myös viranomaisten asenteissa on parannettavaa, jotta ongelmaan päästään käsiksi ajoissa ja ihmiset eivät turhaan pelkäisi pyytää apua.

Pahuus ei lopu toivomalla tai odottamalla vaan toimimalla.

Mitään väkivallan muotoa ei pidä sallia hiljaisuudella, vaan se on nostettava keskusteluun. Ongelmia ei pidä peittää, vaan ottaa läpivalaisuun. Epäpyhät kulissit on kaadettava.

Menot