Pääkirjoitukset

Vakoilu varjostaa kauppaneuvotteluja

Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat aloittaneet neuvottelut vapaakauppasopimuksesta. Washingtonin neuvonpidon tavoitteena on poistaa teollisuustuotteiden tulleja ja määritellä tullittomat kiintiöt keskeisille elintarvikkeille.

Neuvotteluissa on tarkoitus raivata tullien ohella myös monia muita kaupan esteitä. Eurooppalaiset yritykset pitävät muun muassa Yhdysvaltain lainsäädäntöä julkisista hankinnoista liian vaikeana. Samalla pyritään vähentämään tai ainakin keventämään kaupan esteiksi luonnehdittavia tuoteturvallisuuteen, testauksiin ja sertifiointiin sovellettuja määräyksiä.

Jo pitkään valmisteluja neuvotteluja on noussut varjostamaan maailmanpolitiikan hiljaiseloa järkyttänyt vakoiluskandaali. Tällä hetkellä Moskovan lentokentällä oleileva amerikkalainen Edward Snowden, entinen turvallisuuspalvelun työntekijä, on paljastuksillaan luonut kansainvälisen epäluottamuksen ilmapiirin nimenomaan Yhdysvaltoja kohtaan.

Vakoilu- ja salakuuntelupaljastukset eivät ole omiaan luomaan luottamuksen ilmapiiriä vapaakauppasopimukseen tähtäävään neuvottelupöytään.

Kotimaassaan vakoilijaksi ja salaisten tietojen vuotaksi leimatun Snowdenin kohtalo on toistaiseksi auki. Kiusallisia paljastuksia voi tulla vielä lisääkin ja ne voivat kasvattaa epäluottamusta edelleen. Vakoilujupakka olisikin syytä saada jonkinlaiseen päätökseen, ennen kuin nyt lievissä kriisitunnelmissa alkaneissa neuvotteluissa päästään vakavalla mielellä eteenpäin.

Vaikka vakoilujupakka hiertääkin kiven tapaan neuvottelijoiden kengissä, taloudelliset intressit ovat molemmin puolin pöytää hyvin yhtenevät. Yhdysvaltain talouskehitys on junnannut samaan tapaan kuin Euroopassakin. Palkinnoksi onnistuneille neuvotteluille on laskettu 80 miljardin euron vuotuinen kokonaistuotannon kasvu molemmille alueille. Sellainen olisi jo merkittävä piristysruiske, jota kannattaa tavoitella tosissaan.

Suomea neuvottelujen lopputulos koskettaa yhtenä Euroopan unionin jäsenmaana. Tullien poistaminen olisi tärkeätä ainakin suomalaiselle konepajateollisuudelle, peli- ja mobiilialalle sekä kemianteollisuudelle. Niille nykyistä helpommat Yhdysvaltain markkinat saattaisivat parhaimmillaan tuoda kasvusysäyksen, jota Euroopan markkinoilta on turhaan odotettu jo pitkään.

Toisaalta tullittomuus laskisi Suomeen tuotavien amerikkalaistuotteiden hintoja, joka näkyisi muun muassa amerikkalaisten autojen hinnoissa sekä joissakin elintarvikkeissa. Tuskin amerikkalaiset autot silti merkittävästi nostaisivat nykyisiä markkinaosuuksiaan, sillä ne eivät monesta muusta johtuen ole kovin kilpailukykyisiä eurooppalaisiin, japanilaisiin ja korealaisiin autoihin verrattuina.

Vapaakauppa-alueita ja erilaisia tulliliittoja on maailmassa useita kymmeniä. Niissä ei ole jaossa pelkkää hyvää, sillä sopimukset ovat yleensä kompromisseja, joissa osapuolet joutuvat myös luopumaan joistakin eduistaan. Silti niissä on syytä olla mukana, sillä yksinään isokin toimija saattaa ajautua hiljaiselle sivuraiteelle.

Päivän lehti

28.1.2020