Pääkirjoitukset

Välikysymykset kärsineet inflaation

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) alkuun kuuden puolueen hallituksesta viiden puolueen kokoonpanoksi kutistunut hallitus saa eduskunnassa taas tänään perjantaina luottamuslauseen. Oppositio on kolmen vuoden aikana yrittänyt kaataa hallituksen 17 kertaa ja tänäkin vuonna jo kolmesti.

Pienen lisämausteensa tällä kerralla keskustan työllisyydestä masinoimaan välikysymykseen toi Vasemmistoliitto. Se on kuluvan vaalikauden aikana ensimmäistä kertaa hallituksen kaadossa uutena oppositiopuolueena. Välikysymyksen teki keskusta ja Perussuomalaiset kannattivat sitä.

Vasemmistoliitto jätti oman epäluottamuslauseensa ja se värittikin hiukan keskiviikkona käytyä välikysymyskeskustelua, mutta siihen se sitten jääkin. Hallituksella on edelleen eduskunnan enemmistön tuki takanaan eikä se tänäänkään kaadu opposition yhteiseen välikysymykseen.

Välikysymys on parlamentarismissa opposition järein ase hallituksen hiillostamiseen. Sitä seuraavassa keskustelussa välikysymykseen vastaava ministeri ja myös koko hallitus pakotetaan keskustelemaan myös vaikeista ja ikävistä asioista.

Teeman valitsevat ainakin periaatteessa välikysymyksen allekirjoittajat, mutta usein keskustelu ryöpsähtelee äärestä laitaan niin, että pitää olla tarkkana erottaakseen kuka vastaa ja kenen kysymyksiin. Monesti asiansa osaavat ja poliittisen pelin taitavat ministerit hiostavat oppositiota eikä päinvastoin. Joskus on käynyt niinkin, että välikysymys kolahtaa tekijänsä omaan nilkkaan.

Enemmistöhallitusten aikaan välikysymys on osoittautunut perin tylsäksi aseeksi hallituksen kaatopuuhissa. Liian usein käytettynä se on kokenut eräänlaisen inflaation ja menettänyt alkuperäisen, ilman muuta hyvin vakavan tarkoituksensa.

Kataisen hallitukselle tehdyt 17 välikysymystä ja äänestyksen jälkeen eduskunnan selkeä tuki hallitukselle tekevät koko menettelystä jo rutiininomaisen rituaalin, joka ei oikeasti johda mihinkään, ei ainakaan hallituksen kaatumiseen. Media tekee sille kuuluvat tehtävät, uutisoi ja seuraa käsittelyn alusta loppuun. Luottamuslauseäänestyksen jälkeen palstatilan ja ohjelma-ajan ottavat jo uudet asiat. Enemmistöparlamentarismin oloissa välikysymyksestä ei jää istuntopöytäkirjan pykälän ja tilastomerkinnän lisäksi juuri mitään muuta jäljelle.

Välikysymyksen suurin arvo ja merkitys tällaisissa oloissa on siinä, että parhaimmillaan se sysää liikkeelle kunnon poliittisen debatin. Tasokasta yhteiskunnallista keskustelua käydään aivan liian vähän, mutta joskus myös välikysymyskeskustelu täyttää hyvän ja analyyttisen poliittisen vuoropuhelun kriteerit.

Välikysymys, vaikka sillä ei hallituksia kaadetakaan, on vaalikauden loppusuorallakin vielä muutaman kerran eduskunnan asialistalla. Juhannuksen jälkeen tasavallan hallituksessa on ainakin kaksi uutta avainministeriä ja on aivan selvää, että eduskuntavaalien lähestyessä oppositio ei heitä vähällä päästä.

Päivän lehti

6.4.2020