Pääkirjoitukset

Valinnanvapaus laajenee

Suomalaisten vapaus valita itse hoitopaikkansa laajenee ensi keskiviikosta, vuodenvaihteesta alkaen. Henkilö voi valita, miltä kotikuntansa terveysasemalta hän haluaa perusterveydenhuollon. Terveysaseman valinta ei toki käy kuin bussin vaihto, vaan siitä on tehtävä kirjallinen ilmoitus valitulle terveysasemalle. Hoitovastuu siirtyy uudelle palveluntuottajalle viimeistään kolmen viikon kuluessa ilmoituksesta.

Erikoissairaanhoitoon tarvitaan edelleenkin hoitavan lääkärin lähete ja hänen velvollisuutenaan on osoittaa potilaalleen sopivin ja tarkoituksenmukaisin hoitopaikka.

Terveysasemaa ei toki vaihdeta hetken mielijohteiden mukaan, vaan se käy päinsä vasta vuoden kuluttua. Asiakas ei siis voi loikkia terveysasemalta toiselle sen mukaan, kun palvelu tai hoitotulokset eivät miellytä.

Uusittu terveydenhuoltolaki asettaa kaikki terveydenhuollon yksiköt kilpailutilanteeseen. Niiden on tehtävä työnsä niin hyvin, että asiakkaat tulevat vaivoineen vielä uudestaankin hoidettaviksi.

Tämä on uutta koko järjestelmässä ja pakottaa terveydenhuollon ammattilaiset läpi linjan uuteen markkinahenkiseen palvelutapaan. Hapannaamaisilla töksäyttelijöillä ei ole alalla tulevaisuutta.

Näin ruusuiselta tulevaisuus kuulostaa teoriassa, mutta arkinen käytäntö palveluvarustukseltaan ja työilmapiiriltään taantuneilla ja ylikuormitetuilla terveysasemilla on toinen. Niiden asiakkailla, köyhillä ja sairailla, kaupunkien lähiöiden ja tai syrjäisen maaseudun ihmisillä ei oikeasti ole valinnan mahdollisuuksia. He eivät kykene hakeutumaan hoitoon mihinkään muualle kuin kotikunnan osoittamaan yksikköön. Heillä ei ole valinnanvaraa edes lääkäreistä saati sairaanhoitajista.

Toisaalta monen suomalaisen terveysaseman vakituisista kävijöistä suuri osa olisi erittäin tyytyväisiä, jos he ylipäätään pääsisivät lääkärin puheille kohtuullisessa ajassa. Näin ei suuressa osassa Suomea ole, vaan kiireetöntä hoitoa joutuu odottelemaan viikko- tai jopa kuukausitolkulla.

Asiakkaan valinnanvapauden laajentamista on valmisteltu jo vuosia ja terveysasemilla, sairaaloilla ja muilla yksiköillä on ollut aikaa valmistautua siihen. Muun muassa Kanta-Hämeen keskussairaala on ryhtynyt markkinoimaan itseään pääkaupunkiseudun synnyttäjille. Sairaalassa syntyy vuosittain noin 1 700 lasta, joiden vanhemmat ovat pääosin sen kotikentältä Kanta-Hämeestä. Muutaman sadan synnytyksen lisäys ei aiheuttaisi ongelmia tilojen ja henkilöstön riittävyydelle ja kalliit sairaalainvestoinnit tulisivat entistä paremmin tuottavaan käyttöön.

Valinnanvapaus rohkaisee sairaaloita kilpailemaan, mikä merkitsee palvelujen laadun parannusta. Ne voivat myös erikoistua jo valmiiksi vahvoille osaamisen alueilleen ja kohentaa siten kilpailukykyään.

Kokonaan toinen kysymys on, onko juuri nyt oikea hetki lisätä valinnanvapautta. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä pienimmästä terveysasemasta huippuyksikköön asti on juuri nyt historiallisen suuressa myllerryksessä, jonka jälkeen mikään ei jatku entisellään. Pakka on sananmukaisesti sekaisin.