Pääkirjoitukset

Valinnanvapautta terveydenhuoltoon

Ensi vuoden alusta lähtien suomalaiset voivat rajoituksitta valita, missä terveyskeskuksessa tai julkisen erikoissairaanhoidon yksikössä haluavat itseään hoidettavan. Toistaiseksi potilas on voinut valita hoidon oman kunnan tai kuntien yhteistoiminta-alueiden terveysasemilta. Uudistusta on myös kokeiltu joidenkin erikoissairaanhoitopiirien kesken. Hoitopaikan voi vaihtaa kerran vuodessa, jatkuva pomppinen paikasta toiseen ei sentään käy päinsä.

Valinnan mahdollisuudet laajenevat yksin tein myös maan rajojen ulkopuolelle. EU:n potilasdirektiivien myötä suomalaiset voivat hakea rajoituksitta terveyspalveluita toisesta EU-maasta.

Tämä saattaa jonkin verran lisätä terveysturismia, Suomessa kalliita hoitoja haetaan meitä alhaisemman hintatason EU-maista.

Aivan ongelmaton uudistus ei kuitenkaan ole varsinkin, kun koko suomalainen terveydenhuollon kenttä on kaikkien aikojen mittavimmassa myllerryksessä. Tähän asti terveyskeskukset ja sairaalat ovat ainakin suunnilleen tienneet, kuinka suuresta väestömäärästä niiden pitää huolehtia. Jos rajoitusten poistuessa vaihtajia on paljon, se voi tietää vaikeuksia joillekin yksiköille.

Ainakin alkuun saattaa ilmaantua vaikeuksia potilastietojen siirrossa. Vaikka tietojärjestelmät ovat kehittyneitä, aivan täydellisiä ne eivät ole, ja käytännöt eri yksiköissä saattavat vaihdella.

Palveluista laskutetaan aina potilaan kotikuntaa. Paikkakuntakohtaisissa palveluiden hinnoittelussa saattaa olla eroja, joten laskutusperusteiden selvittelytyö vaatii lisätyötä. Laajentuva valinnanvapaus tietää väistämättä paperisodan kasvua.

Terveydenhuollon yksiköt ajautuvat uudessa tilanteessa keskinäiseen kilpailuun. Kun rikas kunta on varustanut terveysasemansa ja sairaalansa parhaalla mahdollisella tekniikalla ja jokaisessa virassa työskentelee huippuosaaja, viehätys siipeilyyn kasvaa. Asiantuntijat epäilevät, että vauraan Kauniaisen palvelut kiinnostavat sitä köyhempien naapurikuntien etenkin ruotsinkielisiä asukkaita.

Tuskinpa kuntien ylläpitämät terveysasemat tai toistaiseksi kuntayhtymien omistamat sairaalat lähtevät laajoihin markkinointikampanjoihin haalimaan uusia asiakkaita. Puskaradio vie varmasti eteenpäin ainakin sen tiedon, missä lääkärille pääsyä tarvitsee vähiten jonottaa.

Uudistus edistää monelle potilaalle tärkeän hoitosuhteen jatkumista. Vaikka hän muuttaisi kunnasta toiseen, hän voi edelleen tukeutua entisen asuinkuntansa terveyspalveluihin. Sellainen on omiaan luomaan turvallisuuden tunnetta etenkin iäkkäässä väestössä.

Kansalaisten valinnanvapaus hoitopaikastaan ei juuri nyt ole julkisten terveyspalveluiden ykkösasia. Monissa kunnissa, riippumatta niiden sijainnista, on suuria vaikeuksia selvitä nykyisistäkään terveydenhuollon velvoitteistaan.

Rahasta on jatkuva puute eikä kaikissa viroissa ole päteviä ammattilaisia, hoitojonotkin ovat luvattoman pitkiä. Hoitotakuun toteuttaminen koko maassa on suomalaisen terveydenhuollon ankarin koetinkivi.