Pääkirjoitukset

Vallan keskittäminen ei kelvannut Italialle

Italiassa kävi viikonloppuna niin kuin hieman ennakkoon arveltiin, mutta selvästi odotuksia suuremmalla marginaalilla.

Kansanäänestys perustuslain muuttamisesta ja hallituksen toimivallan laajentamisesta päättyi esityksen hylkäämiseen selvällä äänierolla.

Italian monimutkaiseksi moitittu päätöksentekojärjestelmä pysyy siten ennallaan.

Toisaalta tilanteessa voi nähdä runsaasti positiivisia puolia. Italian – samoin kuin lukemattomien muiden maiden – historiasta tiedetään, että vallan liiallinen keskittäminen johtaa helposti hankaluuksiin tai jopa vakaviin ongelmiin.

Sunnuntaina ei-ääniä annettiin liki 60 prosenttia ja kyllä-ääniä noin 40 prosenttia, joten pääministeri Matteo Renzin tappiota voi hyvällä syyllä luonnehtia kirveleväksi.

Oman arvovaltansa äänestyksessä peliin laittanut Renzi ilmoitti saman tien jättävän tehtävänsä.

Kansa käänsi selkänsä Renzin ajamille uudistuksille, mutta huomionarvoista oli, että myös monet poliitikot epäilivät kaavailtujen uudistusten mielekkyyttä. Lakeja kun säädetään Italiassa siinä missä muuallakin.

Finanssialan kommentaattorit ympäri maailmaa arvioivat tuoreeltaan, että hallituksen esityksen hylkääminen oli kielteinen asia Italian talousnäkymille.

Näkemystä perusteltiin sillä, että äänestystulos vaikeuttaa sekä talousreformien toteuttamista että julkisen talouden tasapainottamista.

Italian korkeat työttömyysluvut, haasteet työn tuottavuuden kasvattamisessa ja euron mukanaan tuomat jäykkyydet kuitenkin pysyvät, oli kansanäänestyksen tulos mikä tahansa.

Epäselvä poliittinen tilanne Euroopan kolmanneksi suurimmassa taloudessa olisi vielä muutama vuosi sitten saattanut aiheuttaa suurta turbulenssia. Tällä kertaa demokraattinen päätös ei aiheuttanut markkinoilla minkäänlaista järkytystä.

Reaktio oli jo tuttu: Britannian brexit-päätöksen jälkeen nähtiin, etteivät epävarmuudet välttämättä heilauttele valuuttoja ja pörssikursseja.

Äänestyksen jälkeen varmaa on, että katseet kääntyvät Italiassa ennen pitkää maan pankkisektoriin, jonka tilaa kuvaillaan heikoksi.

Pääministeri Renzin uudistukset olisivat voineet helpottaa pankkien markkinaehtoisia pääomitussuunnitelmia, mutta nyt sekin kortti on katsottu.