Pääkirjoitukset

Valtion vuoden lisävelka työttömyyden hoitoon

Hinta työttömyydestä nousee hirvittäväksi. Työ- ja elinkeinoministeriön ilmoituksen mukaan viime vuonna maksettiin suoraan työttömyyskorvauksia yli viisi miljardia euroa.

Summa on kutakuinkin sama kuin valtion ottama lisävelka viime vuonna.

Tämän lisäksi työttömyys kasvattaa muun muassa sosiaalimenoja ja asumistukimaksuja. Nekin ovat miljardiluokkaa vuodessa.

Työttömyys on kasvanut tänä vuonna yli 30 000 hengellä viime vuoden vastaavaan aikaan verraten. Eikä työttömyyden kasvu ole suinkaan hidastunut, vaan pikemminkin on käynyt päinvastoin. Siitä kertovat muun muassa lähiviikkojen uutiset.

Työttömyyden kasvua ja sen seurauksia on toki käsitelty tiedotusvälineissä. Aihe ei kuitenkaan ole noussut sillä tavalla esiin ja ykköspuheenaiheeksi kuin mikä sen kansantaloudellinen merkitys on puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä.

On hyvä muistuttaa mieliin, miten työttömyyden kasvuun on aiemmin suhtauduttu. Kun työttömyys Suomessa nousi vuonna 1975 yli 60 000:n, nimitti presidentti Urho Kekkonen maahamme Martti Miettusen hätätilahallituksen.

Hallituksella ei juuri ollut muuta ohjelmaa kuin työttömyyden kääntäminen laskuun. Siitä versoi myös historiallinen Korpilammen tapaaminen, jossa valtakunnan koko vallasväki ryhtyi etsimään eväitä talouden kasvulle ja sitä kautta työttömyyden vähentämiselle.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) yritti vähän samaa yhteiskuntasopimuksella, mutta hanke jäi lähtökuoppiin. Nyt täytyy edetä muilla tavoin hintakilpailukyvyn edistämisessä.

Suomen taloudessa kaiken lähtökohtana on työpaikkojen lisääminen. Se on parasta sosiaaliturvaa ja ainoa keino saada julkisen talouden velkaantuminen kuriin.

Työttömyyden kasvu tuo aina myös talouteen vaikuttavan psykologisen ilmiön: ryhdytään säästämään pahan päivän varalle. Mitä enemmän säästetään, sen nopeammin paha päivä tulee ja sen syvempi on talouden taantuma.

Säästäminen syö kotimaista kulutusta, eivätkä pankkitileille jäävät eurot juuri kansantaloutta kohenna.

Hallituskin on hyvin tietoinen kotimarkkinoiden merkityksestä kansantalouden kehitykseen. Siksi se yrittää nyt löytää vaihtoehtoisia keinoja leikkauksille ja veronkorotuksille.

Päivän lehti

3.4.2020