Pääkirjoitukset

Valtuustojen rooli muuttuu kesken kauden

Ensimmäiset uudet valtuustot kokoontuvat jo maanantaina. Monissa kunnissa puolueet ovat jo sopineet keskinäisen paikkajakonsa luottamuselimissä.

Kun niissä neuvotteluissa onnistutaan, se antaa osviittaa, millaisessa hengessä uusi valtuustokausi alkaa.

Edessä on uudenlainen, vielä osin sumea tilanne. Valtuustokauden kuluessa kuntien tehtävät muuttuvat merkittävästi.

Jos hallitus pysyy kasassa ja lopulta onnistuu ajamaan sote- ja maakuntauudistuksensa läpi, kuntien toimiala puolittuu vuoden 2019 alussa.

Myös budjetista yli puolet siirtyy muualle. Kuntaveroprosentti jää alle kymmenen, koska valtio haukkaa verotuloista isomman puolikkaan maakuntien rahoittamiseen.

Monilla paikkakunnilla organisaatiota on jo uusittu sillä perustella, että piakkoin sivistys ja hyvinvointi nousevat päätoimialaksi.

On silti paljon niitä, jotka eivät ole mitenkään valmistautuneet muutokseen. Se tulee jo 1,5 vuoden päästä. Se on lyhyt aika pyörittää byrokratian rattaita. Uudistus pitää panna toimeksi pian.

Kunnasta tulee jonkinlainen lobbari suhteessa maakunnan hallintoon.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina korosti viikolla, että kuntien ja maakunnan on pystyttävä sopimaan ja neuvottelemaan palveluista, joka ovat niiden rajapinnassa.

Eduskunnassa olevan lakipaketin mukaan kunnalle jää esimerkiksi terveyden edistäminen, kun taas sairauden ennaltaehkäisy näyttäisi olevan maakunnan tehtävänä.

Minne vedetään raja näiden kahden välillä? Kuntien luottamushenkilöt ovat uudessa tilanteessa avainasemassa, kun järkevää työnjakoa tehdään maakuntien kanssa. Tällöin on syytä nähdä kokonaisuus nippeleiltä.

Konsultti Eero Laesterän laskelmien mukaan maakuntauudistus saattaa jopa antaa lievää väljyyttä kuntien talouteen.

Tuskin rahaa silti hassattavaksi jää. Jos ennuste pitää paikkansa, on tilaisuus vihdoin käydä lyhentämään korjausvelkaa, esimerkiksi selättää sisäilmaongelmat.

Tämä vaatii kuitenkin suunnitelmallisuutta ja viisaita päätöksiä.

Päivän lehti

29.5.2020