Pääkirjoitukset

Vanhan kertaus vie harvoin eteenpäin

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen paljasti omasta mielestään ennen julkaisematonta tietoa vaalirahoituksesta. Korhosen mukaan esimerkiksi kokoomus piilotti vuoden 2006 presidentinvaalien yhteydessä suuren osan Sauli Niinistölle suunnatuista tuista.

Korhosen mukaan presidentinvaalikampanjalle annetut varat ilmoitettiin, puolueelle annettujen eurojen antajat pysyivät halutessaan piilossa.

Korhosen kirjan uutispommit jäivät kuitenkin – ainakin toistaiseksi – suutareiksi.

Likipitäen vuosikymmen on kulunut, laki oli tuolloin vajavainen, poliittinen kulttuurikin oli selvästi erilainen. Lisäksi valtakunnansyyttäjä totesi, ettei asiassa ole mitään, mikä kiinnostaisi syyttäjää.

Kohuun nähden tämänkaltaiset paljastukset voi työntää paljon melua tyhjästä -lokeroon. Harva yllättyisi siitäkään, jos historioitsija paljastaisi, että 1970-luvun Suomessa tehtiin kabinettipäätöksiä ja järjestettiin kosteita saunapalavereita.

Voi Korhosen kirjalla olla silti seurauksiakin. Presidentti Sauli Niinistö toivoi kampanjaan vuonna 2006 nimettöminä lahjoituksia tehneitä astumaan nyt esiin. He voivat näin halutessaan toimia.

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb puolestaan linjasi, ettei puolueella ole mitään uutta selvitettävää vaalirahoituksen suhteen. Stubbin mukaan selvityksiä tehdään, jos tarvetta ilmenee.

Kokoomuksen puoluesihteeri Minna Arve taas kommentoi, ettei puolue voi yksipuolisesti paljastaa henkilöitä, jotka lahjoittivat puolueelle nimettömästi rahaa vuonna 2006.

Vuonna 2006 keskustan puoluesihteeriksi valittu Jarmo Korhonen ryvettyi itsekin vaalirahakohussa, käväisi perunakellarissa jupakkaa piilossa ja hävisi puoluesihteerivaalin vuonna 2010.

Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistys, johon Korhonen vahvasti yhdistettiin, kanavoi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa varoja lähinnä keskustan ja kokoomuksen ehdokkaille. Se oli osa senaikaista, salailevaa toimintakulttuuria ja kaikki asiasta kiinnostuneet tietävät sen.

Miksi Korhonen siis lähtee nyt, vuoden 2015 loppupuolella, penkomaan menneitä? On vaikea välttää mielikuvaa kostoretkestä. Hienostuneen korruption paljastaminen olisi sankarillista, vaalirahoista jankuttaminen ei sitä ole.