Pääkirjoitukset

Vanhat blokit virkoamassa eloon

Venäjä on aktivoitunut tiivistämään yhteistyökuvioitaan muutamien naapureidensa kanssa. Lisäpontimen aloitteellisuudelle on tuonut Vilnassa Latviassa torstaina alkava EU:n itäisen kumppanuuden huippukokous, jossa linjataan unioniin kuulumattomien itäisten naapurien taloudellista yhteistyötä EU:n kanssa.

Venäjä ei ole tällaista kuhertelua jäänyt katselemaan toimettomana sivusta. Se puolestaan houkuttelee entiseen Neuvostoliittoon ja sen hajottua itsenäistyneitä maita tulliliittoon, joka ajanoloon syvenisi Euraasian unioniksi. Se olisi itäinen vastapeluri Euroopan unionille ja isännän ääni kuuluisi luonnollisesti Moskovan Kremlistä.

Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua hakeutuivat EU:n jäseniksi heti, kun ne kelpuutettiin mukaan. Viro on myös euromaa ja Latvia pyrkii täysillä mukaan euron viimeaikaisista vaikeuksista huolimatta. Baltian maat ovat myös Natossa, jonka varaan ne perustavat huomattavan osan puolustustaan.

On selvää, ettei Venäjä katsonut ollenkaan hyvällä silmällä itsenäistyneiden Neuvostoliiton vasallien liukumista pois vaikutuspiiristään lännen syliin. Heikkoina hetkinään Venäjä ei yksinkertaisesti mahtanut mitään tapahtumille, jotka vyöryivät eteenpäin neuvostovallan raunioilla.

Mielenkiintoinen prosessi on menossa etenkin Ukrainassa. Vielä viime viikon se oli suuntautumassa voimakkaasti länteen, mutta yhteistyöneuvottelut kariutuvat yllättäen. Maa ei sittenkään halunnut katkaista napanuoraa Venäjään. Maita yhdistää erityisesti energia, sillä ilman Venäjän öljyä ja maakaasua Ukraina olisi pulassa.

Venäjä tietää valttinsa ja on melko suorasukaisesti sen myös ilmoittanut naapureilleen. Jos ne eivät pysy rivissä, öljy- ja kaasuhanat ovat Venäjän puolella ja ne saattavat joissakin tilanteissa myös sulkeutua.

Ukrainaa loitonsi EU:sta myös vankilassa olevan entisen pääministerin Julia Timoshenkon tilanne. Hänet on tuomittu maan lakien mukaan, mutta EU on suorasanaisesti ilmaissut, että lännessä tuomiota pidetään poliittisena ja ihmisoikeuksien vastaisena.

Ukrainan poliittinen johto pitää linjausta maan sisäisiin asioihin puuttumisena eikä ilmeisesti ole aikeissa aloittaa uusia neuvotteluja EU:n kanssa. Eurooppa-mieliset mielenosoittajat ovat Kiovan kaduilla osoittamassa mieltään maan hallitusta vastaan. Tuskin mielenosoitukset ja Timoshenkon vankilassa aloittama nälkälakkokaan päätöstä muuttavat, vaikka molemmat aiheuttavatkin ikävää kansainvälistä huomiota.

Tilanne alkaa jossakin määrin muistuttaa kylmän sodan asetelmia. Vanhaa mahtiaan uudelleen rakentava Venäjä haluaa pitää kiinni liittolaisistaan ja vyöttää ne itseensä monin sitein niin, etteivät ne luisuisi lännen syliin.

Tässä vaiheessa Venäjä puhuu taloudellisesta integraatiosta ja tähtäin on vuodessa 2015, jolloin Euraasian unionin on määrä aloittaa. Jos se toteutuu, seuraava ja milteipä luonnollinen askel on maiden sotilaallinen yhteistyö. Yhteistä viholliskuvaakaan ei tarvitse pitkään miettiä, sillä se löytyy Natosta ja läntisen Euroopan suunnalta.