Pääkirjoitukset

Vanhuspalvelulaki kummittelee yhä

Neljän puolueen hallituksen keskinäinen sopu on taas ankaralla koetuksella, kun päätös vanhuspalvelulain täydentämisestä on noussut esiin. Pari vuotta sitten, tuolloin vielä kuuden puolueen hallitus avasi vanhuspalvelulaista syntyneen solmun sopimalla, että asiaan palataan vuoden 2014 joulukuussa.

Kivenä kengässä hiersi tuolloin ja hiertää edelleen määritelmä vanhuspalvelulaitosten hoitajamitoituksesta. Eduskunta edellytti toissavuoden joulukuussa, että ellei kahden vuoden kuluttua laitoksissa ole suositusten mukaisesti kahta hoidettavaa kohti yhtä työntekijää, se kirjataan lakiin, ei vain lain hengeksi vaan lain kirjaimeksi, jota on kaikkien noudatettava.

Lain tullessa voimaan viime vuoden heinäkuussa joka viidennessä laitoksessa oli henkilöstöä alle suosituksen. Nyt tilanne on kohentunut, mutta edelleen joka kymmenes yksikkö toimii vajaamitoituksella.

Vanhuspalvelulaki jakaa hallituspuolueita samaan tapaan kuin sen valmistelun aikanakin. Lännen Median lehtien julkaisemassa haastattelussa sosiaalidemokraatit ja kristilliset täydentäisivät lakia lisäämällä siihen pykälän henkilöstömitoituksesta.

Jakolinja hallituksen sisään avautui, kun kokoomus ja ruotsalaiset vastustavat lain täydentämistä. Kahdessa vuodessa on edetty hyvin, sillä 90 prosenttia Suomen vanhuspalveluja tarjoavista laitoksista täyttää suositellun mitoituksen.

Tilanne niissä on näin ollen hyvä, mutta se ei tietenkään lämmitä niiden hoitopaikkojen asukkaita ja työntekijöitä, joissa ei ole suositusten mukaista henkilöstömäärää.

Arkielämässä tilanne ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. On kovin sinisilmäistä kuvitella, että asiat ovat kunnossa, kun lain henkeä on tinkimättömästi noudatettu. Hoitohenkilökunnassakin laatu ratkaisee lopputuloksen, ei yksinomaan työntekijöiden lukumäärä. Hoitajien ammattitaito ja työmotivaatio, johdon kyvykkyys ja työympäristö vaikuttavat monesti enemmän kuin jäykkä, byrokratianhajuinen määräys vähimmäisresursseista.

Toisaalta eduskunnan linjaus on päivän selvä. Kun vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus ei ole kautta linjan sen edellyttämässä kunnossa, eduskunnan tahtokaan ei ole toteutunut. Hallituksen suunnalta olisi sen tahdon aliarvioimista, jos epätoivottuun tilanteeseen ei millään tavalla reagoida.

Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa ja kaikkia hallituksen ja myös yksittäisten puolueiden ja poliitikkojen edesottamuksia sietää tarkastella juuri tätä taustaa vasten.

Tavoiteltuun tulokseen voisi päästä ottamalla alimitoitetun henkilöstömäärän kanssa jatkavat yksiköt erityistarkkailuun, ne ovat tarkkaan tiedossa. Tiukka viranomaisten ohjauskirje ja puhuttelu voisivat ohjata niskoittelijat ruotuun tai lopettamaan kokonaan epäkelvon palvelujen tarjoamisen.

Vanhuspalvelulain avaaminen on järeä keino, mutta nyt vahvistetaan asemia vaalitaisteluun. Täsmentävällä hallituksen esityksellä alkaa olla kova kiire, sillä aikaa vuodenvaihteeseen on enää muutama viikko ja joulunpyhät niiden välissä.