Pääkirjoitukset

Vanhustenhoidossa on taas miettimisen paikka

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran teettämä tutkimus antoi taas kerran huolestuttavan kuvan vanhustenhuollosta. Lähes kaikki tutkimukseen vastanneet vanhustenhuollon työntekijät ovat jossain vaiheessa havainneet vanhusten huonoa kohtelua työpaikallaan.

Kyselyyn vastasi yli 7000 ammattilaista, joten tutkimustuloksella on painoarvoa. Ajattelemisen aihetta tutkimus antoi sitäkin enemmän ja toivottavasti se taas kerran ravistelee käsityksiä vanhustenhuollosta.

Kaltoin kohtelulla on paha kaiku, mutta sitä voidaan myös tulkita monella tavalla. Valvira selittää, että vanhuksiin kohdistuvalla kaltoin kohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa ja tekemättä jättämistä, joka voi vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden.

Voi hyvin kuvitella, millaisia kysymyksiä ja ennakkoluulojakin tällainen linjaus herättää, kun sitä peilataan tuoreeseen tutkimustulokseen.

Vanhustenhoito on ollut tasaisin välein esillä, eikä läheskään aina myönteisessä mielessä.

Kohut ovat johtaneet siihen, että hoitajamitoitusta on arvioitu ja suosituksia muutettu, mutta arjen hoitotilanteista on edelleen vähän tietoa.

Kiire ja ajanpuute hoitoyksiköissä nousevat aina esiin, kun vanhustenhoidon tilaa arvioidaan. Inhimillistä on sekin, että kiire ja paine heijastuvat henkilökunnan käyttäytymiseen.

Valviran tutkimus vaatii joka tapauksessa laajemman analyysin, niin vakava sen viesti on. Valvira ylimpänä viranomaisena on jo rakentanut suunnitelman vanhustenhoidon valvonnasta ja ohjauksesta.

Tarkastuskäynneillä päästään kiinni yksittäisiin tapauksiin, mutta viimeistään nyt asiaa on mietittävä myös kokonaisvaltaisemmin.

Miten esimerkiksi koulutuksessa ja rekrytoinnissa paneudutaan inhimillisiin kysymyksiin, kuten hoitajien käyttäytymiseen tai vanhusten kohteluun?

Tutkimuksen tulos on pysäyttävä ja ajatuksia herättävä. Vähintä mitä voidaan tehdä, on nostaa hoitotavat keskusteluun jokaisessa yksikössä.

Tutkimus kertoo, että ongelma kyllä tunnistetaan, mutta puututaanko siihen?

Hoitajia ja hoidettavia kannattaa kuunnella ja laittaa paljon puhuttu omavalvontakin kuntoon. Viranomaisen apu on aina se viimeinen apu.