Pääkirjoitukset

Vankilaverkosto valinkauhaan syksyllä

Vankiloista vastaavan Rikosseuraamuslaitos on laatinut toimitilavision, jossa haarukoidaan useita erilaisia vaihtoehtoja vankilarakenteen uudistamiseksi.

– Suomen vankilat ovat osin väärissä paikoissa ja huonokuntoisia, toteaa vision laadinnassa mukana ollut Oulun vankilan johtaja Margit Kyngäs torstain Aamulehdessä.

Arvioi on osittain totta, osin se ampuu rankasti yli. Muutamat vankilat suorastaan huutavat peruskorjausta eikä kaikista saada suurin remonteinkaan laitosta, joka vastaisi 2010-luvun käsitystä rangaistuslaitoksen vähimmäistasosta.

Toisaalta Suomeen on rakennettu moderneja vankiloita hiljattain muun muassa Turkuun ja Vantaalle. Muutamia laitoksia on myös korjattu tai niistä on ainakin suunnitelmat jo olemassa.

On aivan selvää, että valtion nykyisessä ja pitkälle tulevaisuuteen jatkuvassa rahapulassa vankilat eivät ole tärkeysjärjestyksessä suinkaan ensimmäisinä rakennuskohteina. Niiden edelle menevät vähin miettimisin ainakin homeongelmien vaivaamat koulut ja päiväkodit. Vaikka ne ovat kuntien omaisuutta, ilman valtion korvamerkitsemää lisärahoitusta urakasta ei selvitä.

Vankiloiden tason vaihtelussa ei ole silti kysymys vankien heitteillejätöstä saati heidän ihmisoikeuksiensa polkemisesta. Suomen noin 3 000 vangin populaatio hoidetaan minkä tahansa kansainvälisen vertailun mukaan hyvin.

Yhtenä vaihtoehtona, tosin vasta visiotyöryhmän listan kolmantena hämäläisten vankilaolojen kohentamiseksi esitetään Pirkanmaalle rakennettavaa suurvankilaa. Se merkitsisi Hämeenlinnan, Kylmäkosken ja Vilppulan vankiloiden sulkemista.

Vankeinhoidossakin on ilmeisesti ihastuttu suuriin laitoksiin ja uskotaan niiden olevan pieniä kustannustehokkaampia. Uusi yli 400 suljetun osaston ja 150 avovangin laitos olisi viisasta rakentaa rautatien tuntumaan ja lähelle kattavia julkisia terveyspalveluita.

Pirkanmaan uuden suurvankilan vaihtoehtoina on esitetty nykyisen Hämeenlinnan vankilan peruskorjausta ja sen myötä vankipaikkojen lisäämistä 320 paikkaan. Vaihtoehtopakettiin kuuluu myös Vilppulan vankilan remontti ja paikkamäärän lisääminen muutamalla kymmenellä.

Kakkosvaihtoehto tietäisi vankilan loppumista Hämeenlinnasta vuonna 2019, kun Turun vankilaan valmistuvat korvaavat tilat.

Rikosseuraamuslaitoksen visio lepää toistaiseksi tyhjän päällä, sillä ensimmäistäkään laskelmaa eri vaihtoehtojen rakennus- ja ylläpitokustannuksista ei ole olemassa.

Suuri ei välttämättä ole kaunista eikä edes tehokasta. Muutama vuosi sitten vankeinhoitoa pohtinut asiantuntijaryhmä painotti hajautettua vankilaverkkoa siksi, että lähivankiloissa tuomion kärsiminen on vangille helpompaa ja tulokset parempia kuin suuryksiköissä.

Todellinen vääntö vankiloista alkaa syksyllä, kun eri vaihtoehtojen kustannuksista valmistuu vertailukelpoista aineistoa. On selvää, ettei yksikään paikkakunta halua luopua vankilastaan. Sillä on aina selkeä aluetaloudellinen painoarvonsa muun muassa pysyvinä ja vakaina työpaikkoina.

Päivän lehti

3.6.2020