Pääkirjoitukset

Varhaiskasvatuksen arvo nähdään vasta nyt

Suomalainen järjestelmä lähti aikoinaan siitä, että lapset viedään päivähoitoon, jotta vanhemmat voivat käydä töissä. Monessa muussa maassa päivähoito on maksutonta varhaisopetusta, mutta esimerkiksi yliopisto-opiskelu on kallista.

Viisivuotiaiden ja sitä nuorempien lasten kohdalla ei puhuttu varhaiskasvatuksesta, vaan päivähoidosta.

Nyt puhutaan, ja siihen on selkeä syy. Varhaiskasvatuksen ja siihen kuuluvan esiopetuksen tai vastaavan on monissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan merkittävästi myöhempään koulumenestykseen, jatko-opintoihin ja mielekkään työn saamiseen.

On nurinkurista, että se opetus, mikä eniten vaikuttaa koulumenestykseen, maksaa ja vastaavasti jatko-opintoihin annetaan rahallista tukea vanhempien varallisuudesta riippumatta. Tuki on subjektiivinen oikeus.

Suomen kaltaiselle maalle on toki tärkeää, ettei yksikään nuori jää taloudellisista syistä jatko-opintoja paitsi.

Kun kerran julkisen puolen velka kasvaa, eikä lisävelkaantumiseen ole varaa, pitäisi rohkeasti arvioida uudelleen rahapanostuksen painopisteitä.

Kun Suomen eduskunta vuonna 1968 hyväksyi puitelain peruskoulusta, lähtöajatuksena oli lukio-opetuksen mahdollistaminen kaikille siihen valmiudet omaaville kotitaustasta riippumatta.

Aikoinaan se riitti. Nyt edessä ovat uudet haasteet. Jopa 16 prosentilla pojista ei ole riittävää lukutaitoa peruskoulun lopussa. Jatko-opinnoissa pärjääminen vaikeutuu ja seuraukset näkyvät. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan selvityksen mukaan lähes 80 000 suomalaisista 24–54-vuotiaista miehistä jää pysyvästi työelämän, opiskelupaikkojen tai kurssien ulkopuolelle.

Ongelmat havaitaan usein jo varhaiskasvatuksessa. Niihin pystytään vaikuttamaan parhaiten siellä siten, että lasten siirtyessä esiopetukseen ja alaluokille oppimiserot ja koulunkäyntivalmiudet tasoittuvat mahdollisimman hyvin. Suomessa neljännes lapsista jää varhaiskasvatusta paitsi, muissa Pohjoismaissa sen käy koko ikäluokka.

Jos oppimisvaikeuksiin ja tarkkaavaisuushäiriöihin tartutaan vasta peruskoulussa, korjaaminen vaikeutuu. Lapsi tuntee huonommuutta, hänen itsetuntonsa heikkenee ja halu opiskella vähenee.

Mitä pidemmälle mennään, sitä vaikeampia ja kalliimpia ovat korjausliikkeet. Evan selvitys osoittaa, että hintalappu on hirvittävä ongelmien kasautuessa.

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic