Pääkirjoitukset

Värkkejä tarpeeseen

 

Kesälomalla tuli luettua vanhoja sekä tuoreita lehtiä ja kirjoja. Eteen sattuneista yksi mielenkiintoisimpia oli kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan teksti sähköisestä kynsiviilasta. Siis sähköisestä kynsiviilasta!
 
Voi pojat ja tyttäret, mitä kaikkea me tarvitaankin laiskuutemme pönkittämiseksi. No, ainakin sen sähköisen kynsiviilan, sähkökäyttöisestä hammasharjasta puhumattakaan. 
 
Olisihan se huolestuttavaa, jos joutuisi rasittamaan molempia käsiä, etenkin ranteita, manuaalisen kynsiviilan liikuttamiseen. Sähköinen kynsiviila takaa sataprosenttisen liikkumattomuuden nojatuolissa tai sohvankulmassa. 
 
Tästä sähköviilasta kiitos insinööreille, ei Herralle!
 
Insinöörikuntaa ja muita Pelle Pelottomia saamme kiittää kaikista muistakin härpäkkeistä. Yksi lehtitalo lupasi matkalaukkua varten suunnitellun digitaalisen vaa´an, kunhan tilaisi jonkun kauneudenhoitolehden. Sitä vaakaahan tarvitsee aina lentokoneella matkatessa, ettei vain tyrkytä ylipainoista laukkua tavararuumaan. Meikäläinen siis monta kertaa kymmenessä vuodessa. 
Tarvevärkki, se laukkuvaaka.
 
Sähkötoiminen nitoja on ehdoton edellytys tehokkaalle työnteolle. Ilman navigaattoria ei puolestaan selviä kaupungista toiseen.  Navigaattoreita varten täytyy avaruuteen ampua tukku satelliitteja, joten hukkaan ei mene sekään keksintö – satelliitti. Navigaattorin avulla löytää myös millilleen sen viime kesän antoisan onkipaikan. 
 
On se eto peli.
 
Millainen navigaattori lie ollut Hämeen Härkätien vaeltajilla, kun matkasivat Turusta Hämeenlinnaan? Vai onko vanha sanalasku tuolta ajalta: ”Kysyvä ei tieltä eksy!” Vai lukivatko tähdistä, eivät satelliiteista.
 
Jo vain on monenlaista rompetta – kännykkää, taulutelkkaria, sähköhammasharjaa, mikroaaltouunia, leivänpaahdinta, dvd-laitetta, lehtipuhallinta. Kaikissa lisäksi sellainen ohjelmakirjo, että kaikkien täydellinen hallintaa vaatii yhteenlaskettuna viikkokausien tiiviin opiskelun.
 
Tarpeellisia pelit ja vehkeet ovat, mutta ovatko yliviritettyjä?