fbpx
Pääkirjoitukset

Vartiaisen karvaat ruotsintuliaiset

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuore johtaja Juhana Vartiainen tuo ruotsintuliaisinaan tukun ideoita, joilla suomalaiset saataisiin töihin ja myös pysymään töissä mahdollisimman pitkään.

Ensi töikseen hän lopettaisi omistusasumisen julkisen tukemisen ja rajoittaisi velttoiluksi kutsumansa kotihoidon kolmivuotisen tuen kestoaikaa.

Ylijohtaja Vartiainen on paluumuuttaja, joka työskenteli aiemmin runsaan kuuden vuoden ajan Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen osastonjohtajana. Aikaisempina Suomen vuosinaan häntä pidettiin sosiaalidemokraattina eikä aate ole ilmeisen vieras hänelle edelleenkään, koska hänet nimitti nykyiseen tehtävänsä valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen.

Helsingin Sanomissa torstaina julkaistussa haastattelussa Juhana Vartiainen ei linjanvedoissaan ole kuitenkaan kovin puoluesidonnainen. Hän nostaisi yleistä eläkeikää, poistaisi työttömyysputken, laittaisi korkeakouluopintoihin vauhtia lukukausimaksuin, alentaisi nuorten palkkoja ja uudistaisi sosiaaliturvan työntekoon kannustavaksi.

Listalla on useita sellaisia asioita, joista Suomessa on jo vuosia jauhettu ikävystymiseen asti, mutta ne eivät etene yksin sen takia, ettei nykyisen hallituksen toinen pääpuolue peräänny kynnyskysymyksistään.

Kritiikki suomalaisten suosimaa omistusasumista kohtaan on outoa, sillä ei vuokra-asuntojakaan ilman yhteiskunnan panosta sanottavasti synny. Tunnolliset asuntovelalliset tekevät parhaansa säilyttääkseen työpaikkansa ja hoitaakseen asiansa mahdollisimman hyvin. Korkovähennys, jonka valtio menettää saamatta jääneinä verotuloina on sittenkin pieni ongelma. Sen poistamisella on tuskin piristävää vaikutusta vuokra-asuntojen tuotantoon. Omistusasuminen, niin kallista kuin se onkin, on ratkaisevasti helpottanut kasvukeskuksen asuntopulaa ja edistänyt työvoiman liikkuvuutta sinne, missä työntekijöitä tarvitaan.

Kotihoidon tuki keventää sekin yhteiskunnan rasitusta päivähoitopaikkojen järjestämisessä. Jos kotihoidosta on maksettava, nyt kolmivuotinen tuki lyhennetään kahteen vuoteen, muutos merkitsisi kunnille välitöntä lisärasitusta päivähoidon järjestämisessä.

Korkeakoulujen lukukausimaksut, nuorten nykyistä alhaisempi palkkataso tai edes eläkeiän nosto parilla vuodella eivät ole nopeita lääkkeitä, joilla Suomen kansantalous saataisiin takaisin kestävälle kasvun uralle.

Korjausliikkeellä alkaa olla jo hirvittävä kiire, sillä Suomen kauppataseen vaje on kuluvan vuoden ensimmäisten neljän kuukauden aikana rikkonut jo miljardin euron rajan. Tällä vauhdilla viime vuoden hiukan alle kolmen miljardin euron vaje kaksin- tai kolminkertaistuu.

Ylijohtaja Juhana Vartiainen sysää päätöksenteon taakan poliitikoille, joille se ilman muuta kuuluukin. Hänen teesinsä käyvät keskustelun avauksena, mutta kansantalouden akuutteihin ongelmiin niistä ei ole nopeaa lääkettä.

Menot