Pääkirjoitukset

Vastapakotteet rankkoja Suomelle

Venäjän torstaina julkistamat vastapakotteet sille viime viikkoina pakottaneita maita kohtaan ovat suomalaisittain rankkoja. Kenties ne ovat niin rankkoja, että pahimmat epäilyt uhkaavat toteutua. Vastapakotteet astuvat voimaan välittömästi, ilman minkäänlaisia siirtymäaikoja.

Venäjä kieltää hedelmien, vihannesten, liha, kalan, maidon ja meijerituotteiden tuonnin Euroopan unionin jäsenmaista, USA:sta, Kanadasta, Australiasta ja Norjasta. Venäjä on niille jokaiselle merkittävä kauppakumppani, jonka markkinoiden menetys vaikkakin vain vuodeksi, on vakava isku. Suomen elintarvikeviennistä noin neljäsosa on mennyt Venäjän markkinoille ja se on ollut arvoltaan noin 400 miljoonaa euroa. Vientikiellosta kärsivät yksittäiset elintarvikealan yritykset, tuottajat ja heille tuotantopanoksia tuottava teollisuus, ja niiden myötä koko kansantalous.

Lähipäivinä suomalaismarketeissakin voi olla erikoistarjouksia tuotteista, jotka on tarkoitettu vientiin. Elintarvikkeita ei voida varastoida kovin pitkään ja teollisuuden on hankkiuduttava niistä ripeästi eroon.

Hintahulinat eivät välttämättä kestä pitkään, sillä elintarvikkeiden tuotantoa voidaan joutua ajamaan alas eli sopeuttamaan kysyntään. Uusia vientimarkkinoita ei tähän hätään löydy helposti, koska koko Eurooppa on samassa tilanteessa.

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi keskiviikkona odottavansa EU:lta taloudellista apua niille jäsenmaille, joita Venäjän vastapakotteet rankimmin kohtelevat. Ajatus on tietysti kannatettava, mutta arkitodellisuus voi olla kokonaan toisenlainen. Keskinäinen solidaarisuus riitti koko unionia koskevista pakotteista päätettäessä, mutta vasta nyt, uudessa tilanteessa se punnitaan toden teolla. Syksyn mittaan nähdään, löytyykö suomalaiselle elintarvikeketjulle tukea muista EU-maista.

Vastapakotteet iskevät lujaa, mutta Venäjän toimet eivät välttämättä edes rajoitu elintarvikkeiden tuontikieltoon. Suomessa ja Finnairissa odotellaan, tehostetaanko pakotteita kieltämällä eurooppalaisilta lentoyhtiöiltä lennot Venäjän ilmatilassa. Jos Finnair ei voi jatkaa tuottoisia Aasian lentojaan Siperian yli, jo valmiiksi kannattavuuskriisissä kamppaileva yritys on pääsemättömissä vaikeuksissa.

Lännen pakotteet ja Venäjän vastaus niihin ovat määräaikaisia, vuoden mittaisia. Vuosi on pitkä aika ja sen aikana taloudelliset menetykset koettelevat kaikkia osapuolia. Mikäli Venäjä aikoo toteuttaa suunnitelmansa oman elintarviketeollisuutensa volyymien kasvattamisesta, vienti ei palaa entiselleen ja markkinat menetetään pysyvästi.

Vastapakotteista koituu haittaa varmasti myös venäläisille, sillä tuontituotteita korvaavaa teollisuutta ei hetkessä saada käyntiin. Tavoite Venäjän mittavat kotimarkkinat tyydyttävästä tuotannosta tuntuukin melko utopistiselta.

Tilanne ei automaattisesti heikennä Vladimir Putinin ja hänen valtakoneistonsa asemaa. Päinvastoin, vaikeudet saattavat vain vahvistaa hänen suosiotaan kansansa johtajana, joka ei taivu kovan ulkoisen painostuksen edessä.