Pääkirjoitukset

Vastuu turvallisuudesta aikuisilla

Sadattuhannet lapset ja nuoret ilmestyvät tällä viikolla aamu- ja iltapäiväliikenteeseen, kun koulut avaavat jälleen ovensa. Pelkästään ekaluokkalaisia on tänä vuonna noin 60 000. Radiossa, televisiossa ja sanomalehdissä on toistettu sanomaa turvallisen koulutien puolesta lähes loputtomiin ja kyllästymiseen saakka. Toistolle on silti hyvät perusteet. Malttia kaivataan erityisesti autoilijoilta eli aikuisilta, jotka lopulta ovat vastuussa liikenteen turvallisuudesta.

Pienten ja vähän isompienkin lasten huomiokyky on tunnetusti rajallinen, tarkkaavaisuus herpaantuu helposti eivätkä liikennesäännöt pysy aina mielessä. Lapset saattavat tehdä myös nopeita ja yllättäviä ratkaisuja. Suojateiden läheisyyteen, risteysalueille ja koulujen lähitienoilla kaivataankin nyt korostettua varovaisuutta. Autoilijoiden pitää tietää, ettei suurin sallittu ajonopeus ole se ainoa oikea – vaikka työpaikalle, tärkeään palaveriin tai harrastuksiin kiire olisikin.

Sekin on hyvä pitää mielessä, että lain kirjaimen mukaan autoilijan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Jokainen suomalaisissa kaupungeissa liikkunut jalankulkija tietää varsin tarkasti, kuinka heikosti tätä lakia yleisesti noudatetaan.

Liikenneturvallisuuden lisäksi takuuvarma elokuinen keskusteluaihe löytyy koulun seinien sisältä. Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) on liputtanut pitkään ja vahvasti opetusryhmien pienentämisen puolesta, mutta nyt tähän tarkoitukseen korvamerkittyjä euroja ollaan vähentämässä valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa. Ministeriön esitys ei toki ole lopullinen totuus. Miljoonat eurot voivat vaihtaa momenttia vielä moneen kertaan.

Pienet luokkakoot eivät kuitenkaan ole yksinkertainen oikopolku menestykseen oppimistesteissä. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälänkin mukaan suomalaislasten oppimistulokset eivät parane vain luokkakokoja pienentämällä, mutta tuskin 60 miljoonan euron määrärahasta suuresti haittaakaan on ollut.

Suomalaislasten lukutaito ja matematiikan osaaminen ovat aiheellisesti kritisoidun Pisa-vertailun mukaan taantuneet, ja heikkoja oppilaita on aiempaa enemmän. Pienet opetusryhmät auttavat heikkoja oppilaita pysymään muiden kelkassa, mutta huomiota pitää kiinnittää myös lasten ja nuorten oppimismotivaatioon. Opetushallituksen pääjohtajan mukaan asenneongelmat ovat aivan todellisia.

Motivaatiokysymyksissä katseet on käännettävä koulujen lisäksi koteihin, joissa asenteet usein omaksutaan ensimmäisenä. Kodin pitää viestittää lapsille ja nuorille, että maailma ja työelämä ovat tätä nykyä sen verran monimutkaisia, että vain aniharva pärjää ilman matematiikan ja kielten perustaitoja, lukutaidosta tietysti puhumattakaan.

Nostalgisten hanttihommien – niiden joissa menestyi esimerkiksi fyysisellä kunnolla, lihaksilla ja tiukalla asenteella – aikakausi oli ja meni, eivätkä tällaiset ajat kovin helpolla palaa.