Pääkirjoitukset

Vastuullinen telakkaratkaisu

Turkulainen telakkateollisuus ei pelastunut, mutta se sai lisää aikaa ja näin uuden mahdollisuuden. Kahden TUI-risteilijän rakentamisen varmistuminen STX:n Turun telakalla on tärkeää koko suomalaiselle laivanrakennukselle.

Vaikeiden, monipolvisten ja uhkaavan pitkään jatkuneiden neuvottelujen tulosta julkisuudessa esitellyt elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) oli lopputulokseen silminnähden tyytyväinen.

Hän on kuitenkin rehellisesti myöntänyt, että Turun telakan tulevaisuus on nyt kirjoitettu ainoastaan kahdeksi vuodeksi.

Alusten rakentamista paaluttivat hallituksen siirrot. Rahoitusta turvaa kokonaisuus, jossa ovat mukana valtio, erityisluottolaitos Finnvera, laivojen tilaaja ja telakan omistaja, eteläkorealainen STX.

Erikoisinta paketissa on telakan tontin siirtyminen valtion omistukseen 23,5 miljoonalla eurolla. Hinta on niin maltillinen, ellei peräti halpa, että EU tuskin pystyy tulkitsemaan sitä telakkayhtiön kielletyksi tukemiseksi.

Ratkaisu on onnistunut, sillä se on nopeasti toteuttavissa ja valtion sijoitus on turvassa arvonsa pitävässä maaomaisuudessa.

Hallitus pelaa telakan tukemisessa jopa poikkeuksellisen avoimin kortein. Valtion panos, eri kanavien kautta, on kahden aluksen rakentamiseksi ja samalla suomalaisen työn turvaamiseksi kymmeniä miljoonia euroa.

Mitä tekee eteläkorealainen STX, sitä voi vain arvailla. Yhtiö ei ole ilmoittanut, paljonko se sijoittaa rahaa Turun telakkaan. Ilmassa leijuu lupaus ilman asiallista sisältöä.

Bisnes on raadollista ja siksi on mahdollista, että osa maakaupan rahoista siirtyy Etelä-Koreaan eikä Turun telakan kehittämiseksi, mitä tietysti Suomessa toivovat muutkin kuin maan hallitus.

Miten Turun telakan käy, sen päättää yksin STX.

Se on ainakin koko tavalla selvää, ettei telakka-ala tervehdy. Jos Suomessa halutaan rakentaa laivoja, valtion on oltava valmis tekemään suurien summien tukipäätöksiä.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus piti linjansa, teki suunnilleen kaiken mahdollisen ja keräsi TUI-aluksilla muutaman politiikassa tärkeän pisteenkin.

Viimeksi mainitusta kielii puolueiden ja poliitikkojen into todistella omaa osuuttaan Turun telakan pelastamisessa. Politiikassa yhteisiä asioita hoidetaan yhteisin päätöksin, myös tällä kertaa.

Paine ryhtyä telakan omistajaksi oli ajoittain aika kova – ja myös hallituksen sisällä. Vapaavuori piti kuitenkin päänsä ja nyt hän voi korostaa, ettei hallitus tässäkään ratkaisussa lähtenyt rahoittamaan tappiollista teollisuutta.

Hallitukselta on vaadittu mahdottomia, suuren riskin ottamista, josta lasku epäonnistumisen jälkeen olisi langennut veronmaksajien kuitattavaksi.

TUI-ratkaisu tukee heikkouksistaan huolimatta pääasiassa suomalaista työtä ja vasta toissijaisesti eteläkorealaista laivanrakennusyhtiötä.

Päivän lehti

2.4.2020