Pääkirjoitukset

Venäjä koventaa sotaisaa painostustaan

Kukaan ei toivo kuolemanpelin kiihtymistä. Sotatoimien leimahdus olisi tuhoisaa koko Euroopalle täysin arvaamattomalla tavalla. Läpinäkyvä peruste olisi venäläisväestön suojelu.
Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi vieraili maansa itäosien konfliktialueella Donetskin lähellä 8. huhtikuuta 2021. Kuva: epa09122492
Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi vieraili maansa itäosien konfliktialueella Donetskin lähellä 8. huhtikuuta 2021. Kuva: epa09122492

Jäätyneeksi kuvailtu Ukrainan kriisi on ollut pandemian aikana poissa maailman ykkösotsikoista. Se ei valitettavasti kuitenkaan ole hävinnyt minnekään. Lientymistä osapuolten välillä ei ole tapahtunut.

Raskas asemasota on jatkunut jo useita vuosia ja on voitu vain odottaa, milloin Venäjällä on sisäinen tai ulkoinen tarve uhata Ukrainaa koventuvilla vaatimuksillaan.

Nyt on sekä että: Hiipuvan kansansuosionsa tuskaannuttama presidentti Vladimir Putin on lähtenyt jälleen vahvistamaan omaa valta-asemaansa. Päällimmäisin muutos Venäjän ulkopuolella on Yhdysvaltain presidentinvaihdos.

Presidentti Joe Bidenin politiikassa eurooppalaisilla liittolaisilla on enemmän väliä kuin edeltäjänsä, Venäjää jopa myötäilleen Donald Trumpin aikana oli. Biden on kutsunut Putinia ”tappajaksi”, mikä ei ehkä osoittanut parasta harkintaa.

Kreml on testannut uuden presidentin reaktioita keskittämällä joukkoja hyökkäysvalmiuteen. Sitten on julistettu, että joukkojen siirtely on Venäjän oma asia. Tämä kaikki on nähty viime viikkoina. Kukaan ei toivo kuolemanpelin kiihtymistä.

EU on Ukrainan asiassa pakotteineenkin paperitiikeri ja tarvitse kovimmassa paikassa taakseen Yhdysvaltain asemahtia.

Juuri nyt on huolellisen ja vakavan diplomatian paikka. Sotatoimien leimahdus olisi tuhoisaa koko Euroopalle täysin arvaamattomalla tavalla.

Venäjä voi tavoitella itäisen Ukrainan lisäksi maan eteläisten osien valtausta. Se olisi suoraa jatkoa Krimin kaappaukselle. Erittäin usein kuultu ja hyvin läpinäkyvä peruste olisi venäläisväestön suojelu.

Krimillä juuri järjestetty sotaharjoitus oli Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajan Pekka Hakalan mukaan nimetty ”maahanlaskujoukkojen Novorossijan yhtymän harjoitukseksi”. Tsaarinaikainen Novorossijan maakunta piti sisällään laajat alueet nykyisestä Ukrainasta (HS 10. ja 11.4.).

Suomessakin on tiedettävä, mikä on jo vuosia henkensä ja maansa puolesta pelänneiden ukrainalaisten todellisuus. Ylen toimittajan Antti Kurosen raportit ovat tuoreeltaan kertoneet, että Ukrainassa eletään hyökkäyksen pelossa.