Pääkirjoitukset

Venäjällä vaikeaselkoista politikointia

Samalla, kun presidentti Sauli Niinistön kesäasunnolla Kultarannassa puhutaan turvallisuuspolitiikasta ja Natosta asiallisesti ja sivistyneesti, ärhentelevät korkeantason venäläiset virkamiehet ja Putinin hallintoalamaiset tavalla, jota suomalaisten on vaikea ymmärtää.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty pitää huolestuttavina Sergei Markovin Hufvudstadsbladet-lehdelle antamia lausuntoja, joissa hän luokitteli Suomen Euroopan Venäjä-vastaisimpien maiden joukkoon.

Lisäksi hän sanoi, että Venäjä varoittaa Suomea liittymästä Natoon ja että halutatteko olla mukana aloittamassa kolmatta maailmansotaa.

Markovilla on virallinen asema Venäjällä. Siksi hänen lausuntojaan ei pidä ohittaa pelkällä olankohautuksella.

On vaikea uskoa, ettei Markovilla olisi korkeamman tahon mandaattia antaa kovia lausuntoja. Pitää muistaa sekin, että Putin haluaa vaikuttaa niin Suomen kuin muiden länsimaiden sisäisiin asioihin.

Väkisinkin tulee mieleen, että Venäjä ajaa kaksilla rattailla. Virkamiehet ja korkeinta johtoa lähellä olevat laukovat kovia ja tuovat kiertoteitse esiin uhkailuja, joita eivät ministerit tai itse presidentti Vladimir Putin rohkene sentään lausua.

Pelaamisesta kertoo sekin, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov korosti niin ulkoministeri Erkki Tuomiojalle kuin presidentti Sauli Niinistölle maittemme välisiä hyviä suhteita. Hän myös vähätteli Markovin lausuntoja ja sanoi, ettei niihin pidä ylireagoida.

Ilmeisesti kovilla puheilla halutaan pitää suomalaisten Nato-kannatus vähäisenä. Niin presidentti kuin johtavat ministeritkin ovat korostaneet, että sotilasliittoon liittyminen edellyttää vahvaa valtakirjaa kansalaisilta.

Sitä ei ainakaan venäläiskäsityksen mukaan tule, jos kansalaiset kokevat Venäjän uhan ja jännitteen itärajalla kasvavan Nato-jäsenyydestä.

Niinistö on perännyt laajaa ja syvällistä keskustelua sotilaallisesta liittoutumisesta. Itse hän näytti esimerkkiä pohtimalla Ylen haastattelussa mahdollisen liittymisen ja liittymättömyyden taustoja.

Niinistön mielestä naapurivaltioiden suhtautuminen pitää ottaa huomioon yhtenä asiana kokonaisuudessa. Hän kuitenkin muistutti Suomen tekevän päätöksensä itsenäisesti omista lähtökohdistaan ja korosti oman uskottavan puolustuksen merkitystä kaikissa olosuhteissa.

Vaikka poliittinen johtomme korostaakin, ettei meillä suomalaisilla ole syytä erityisemmin huolestua, on yleinen turvallisuustilanne muuttunut ratkaisevasti huonommaksi.

Yleinen käsitys vielä 2000-luvun alussa oli, että Venäjä pyrkii kohti demokratiaa ja lähenee läntistä Eurooppaa.

Kehitys lähti kuitenkin takaperoiseen suuntaan. Oppositio, kansalaisjärjestöt ja media ovat yhä tiukemmin Kremlin kontrollissa. Ulkopolitiikassa maa on ottanut käyttöönsä kylmän sodan aikaiset aseet.