Pääkirjoitukset

Venäjän talous syöksykierteessä

Venäjän rupla on nyt todella halpa. Keskiviikkona päivällä yhdellä eurolla sai 85 ruplaa ja dollarillakin 68. Ruplan syöksykierre on alkuviikon vapaan pudotuksen jälkeen hidastunut, mutta vain hieman.

Suomen puolella itärajan pinnassa voidaan iloita halvoista ostosmatkoista ja erittäin edullisesta polttoaineesta. Matkailuvirran on ennakoitu olevan kääntymässä Suomesta Venäjän suuntaan, kun sieltä on jo perinteisesti tullut talvimatkailijoita sankoin joukoin rajan tälle puolen. Se tietää rajua pudotusta etenkin kaakkoisen Suomen matkailuyritysten myyntiin.

Venäläisillä ei ole pian varaa ostaa sen paremmin tuontitavaroita kuin lähteä ulkomaanmatkoillekaan. Myös valuuttalainoja ottaneet venäläiset yritykset ovat pahassa pulassa.

Venäjän vaikeudet ovat myrkkyä myös Suomelle. Vienti Venäjälle kärsii jo ennestään Ukrainan kriisin mukanaan tuomista talouspakotteista. Talous mataa meilläkin, ja naapurin maksukyvyttömyys heikentää tuleviakin vientitoiveita.

Itänaapurin taloutta kurittaa ennen muuta halpa öljy, mutta myös pahaan aikaan osuneet pakotteet ja etenkin maan johdon paikoilleen jämähtänyt talouspolitiikka.

Venäjän keskuspankki sai ruplan kurssin keskiviikkona vain hetkelliseen nousuun myymällä 1,6 miljardin dollarin arvosta ulkomaisia valuuttoja. Järeäkään valuuttakeinottelu ei ole auttanut, kun ruplan romahduksen syyt ovat syvällä. Kuluneena vuonna keskuspankki on käyttänyt tukiostoihin jo peräti 80 miljardia dollaria.

Ruplaa on yritetty tukea myös rajuilla koronnostoilla, joilla on pyritty saamaan sijoittajat pitämään kiinni ruplistaan. Venäjän keskuspankin ohjauskorko on peräti 17 prosenttia.

Koronnoston kääntöpuolena lainojen hoitokulujen raju nousu kuristaa vähäisiäkin toiveita talouskasvusta.

Venäläinen tapa reagoida talousvaikeuksiin on pelkkää tekohengitystä.

Kukaan ei puhu korruption kitkemisestä, markkinoiden avaamisesta tai öljyriippuvuuden purkamisesta.

Venäläiseen tapaan kaiken pitäisi lähteä ylhäältä päin. Kansa katsoo johtajaansa, presidentti Vladimir Putiniin, joka nauttii yhä hämmästyttävän laajaa kannatusta.

Vaikeuksien kasaantuessa tyytymättömyys voi aikaisempaa laajemmin kanavoitua myös protesteiksi. Jossakin vaiheessa venäläistenkin pitää ymmärtää, etteivät kaikki vaikeudet ole peräisin ulkoapäin ja EU:n pakotteista.

Kriisit eivät ole Venäjällä mikään uusi asia. On syytä toivoa, että tarpeelliset talousuudistukset saadaan aikaan rauhanomaista tietä, ilman kriisin kärjistymistä.

Varakkaat venäläiset pärjäävät kyllä: Moskovassa riittää isorikkaita enemmän kuin missään muussa maailman suurkaupungeista. Huonommin on vähäosaisten laita. Venäjän miljoonat pienituloiset ja köyhät ovat jo hätää kärsimässä. Ruuan hinta on noussut tänä vuonna jo noin 25 prosenttia.