Pääkirjoitukset

Venäjän vetäytyminen pelkkää silmänlumetta

Tiistaina tuli kuluneeksi viisi synkkää vuotta Syyrian sodan alkamisesta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin yllätti maailman – harvinaista kyllä – myönteisesti ilmoittamalla, että Venäjä aloittaa joukkojensa vetämisen Syyriasta.

Kylmää vettä saatiin heti: Venäjä jatkaa ilmaiskujaan. Silmänlumetta ovat siis jälleen kaikki Kremlin mahtipontiset ilmoitukset. Syyrian rauha ei ole yhtään lähempänä.

Miljoonien Syyriasta paenneiden ja sodan jaloissa kärsivien ihmisten kohtalosta käydään hyytävän kylmää maailmanpoliittista peliä.

Maanantaina alkoi Genevessä YK:n johdolla rauhanneuvotteluiden uusi yritys. Tilanne on toivoton, mutta muuta mahdollisuutta ei ole.

Ratkaisua ei saavuteta niin kauan kuin Syyriaa johtaa omaa kansaansa murhaava, valtansa isältään perinyt Bashar al-Assad.

Venäjälle al-Assad on liittolainen, jonka halutaan pysyvän vallassa hinnalla millä hyvänsä. Syyrialaisten inhimillinen hätä ei paina asiassa vähääkään. Venäjä on todennäköisesti onnistunut vain pidentämään heidän kärsimystään.

Al-Assad on varmasti pettynyt Putinin ilmoituksesta, mutta samalla hän voi ehkä kiittää Venäjää hengestään.

Paineet vetäytymisilmoitukseen kasvavat yhä pahenevissa talousvaikeuksissa kamppailevan Venäjän sisältä.

Presidentti Putin on osoittanut Venäjän ylpeyden, asevoimien, olevan niin vahvat, että ne kykenevät pitämään vallassa liittolaismaan laillisena pidetyn hallituksen.

Valtapoliittisesti Putin alkaa olla saanut sen, minkä hän saattoi Syyriasta saavuttaakin. Venäjälle tarjoutui tilaisuus olla luomassa uutta kansainvälistä liittoumaa maan rauhoittamiseksi. Se epäonnistui, jäi myös silmänlumeeksi, eikä työnjako Yhdysvaltain kanssa ole sujunut.

Venäjän raju nokkapokka Yhdysvaltain vahvan liittolaisen, Nato-maa Turkin kanssa on hiertänyt koko ajan taustalla.

Rahakin ratkaisee. Sota on tullut Venäjälle erittäin kalliiksi.

Presidentti Putin ei halua tehdä Syyriasta venäläisille missään nimessä uutta Afganistania, jonka muisto on yhä katkera.

Demokratia ei ole Venäjällä suuressa huudossa, mutta Vladimir Putinin on ajateltava myös kansansuosiotaan ja ehkä vähäsen myös syksyllä pidettäviä parlamenttivaaleja.