Pääkirjoitukset

Venäjästä ei ole kiistan sytykkeeksi

Vaikka hallituspuolueiden ja viime vuoden mittaan pulskistuneen opposition suhteita ei parhaalla tahdollakaan voi luonnehtia kovin lämpimiksi, Suomen ja Venäjän välisistä suhteista ei eduskunnassa sentään saada isoa riitaa aikaiseksi. Vaikka vaaleihin on aikaa enää alle sata päivää, näyttäviä irtiottoja ei niiden läheisyydestä huolimatta nähty eduskunnan keskiviikkoisessa Venäjä-keskustelussa.

Suomi seisoo samassa rintamassa Euroopan unionin kanssa ja kärsii monia muita jäsenmaita enemmän EU:n määräämistä talouspakotteista ja Venäjän asettamista vastapakotteista. Tästä huolimatta kansanedustajat korostivat kahdenkeskisten suhteiden tärkeyttä. Moskovan ja Helsingin välistä polkua ei saa päästää ruohottumaan.

Venäjän näkökulmasta Suomi on ilman muuta länsimaa ja EU:n jäsen, mutta myös vanha ystävä ja kauppakumppani. Moskovassa Suomeen suhtaudutaankin vähemmän kriittisesti kuin moniin muihin EU-maihin. Kiistaton tosiasia on, että Venäjän ja EU:n, Yhdysvaltain ja Naton suhteissa eletään parhaillaan hyytävää pakkastalvea, josta saattaa tulla hyvin pitkä.

Länsi ei hyväksyi Krimin miehitystä, mutta Venäjällä ei ole pienintäkään aikomusta luopua niemimaasta. Ukrainassa aseet puhuvat kaiken aikaa, vaikka aselevosta on sovittu jo aikoja sitten. Tällaisessa ilmapiirissä suhteet ovat ankaralla koetuksella. Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla on kansan vankka tuki takanaan. Vaikka maan talous sukeltaa öljyn maailmanmarkkinahinnan imussa, se ei presidentin kansansuosiota ole ainakaan toistaiseksi nakertanut.

Vaikka Suomen presidentiltä on riisuttu lähes kaikki valtaoikeudet, tasavallan presidentti Sauli Niinistö on onnistunut Venäjä-suhteissaan kokoamaan taakseen koko poliittisen kentän. Eduskuntakeskustelu kansanedustajat vakuuttivat tukeaan presidentille tämän aktiivisuudessa Venäjän ja Ukrainan kriisin liennyttämisessä.

Eduskunta ei asettanut kapuloita rattaisiin edes presidentti Niinistön Nato-linjauksessa, jonka mukaan Suomi ei nykyisin vallitsevissa oloissa hae jäseneksi puolustusliittoon. Presidentin rooli maan ulkopolitiikan johdossa on edelleen keskeinen ja myös kiistaton.

Lähiviikkoina puolueet asettelevat askelmerkkinsä huhtikuun eduskuntavaaleihin. Keskiviikkoisen Venäjä-keskustelun jälkeen näyttää vahvasti siltä, että ulkopolitiikasta ei taida merkittävää vaaliteemaa nousta. Toki Natosta riittää aina puhuttavaa, mutta ei Suomen ja Venäjän keskinäisistä suhteista, koska ne maailmantilanteesta huolimatta ovat sangen ongelmattomat.

Tilanne on hyvä erityisesti siksi, että maan taloustilanne, työttömyys, valtion alati kasvava velka ja keskeneräiset rakenneuudistukset vaativat uudelta eduskunnalta ja hallitukselta kaiken huomion ja työpanoksen. Siksi lähivuosina harjoitettava talous- ja sisäpolitiikka nousevat ansaitusti vaalikamppailun ytimeen.