Pääkirjoitukset

Veronkierron kitkemiseen lisää paineita

Paljastukset veroparatiiseista ja euroalueen velkakriisi ovat saaneet vauhtia myös poliittisiin päättäjiin. Tämä tuli selkeästi ilmi, kun EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuivat viikonvaihteessa Dublinissa.

Suurin osa EU-maista olisi valmis aloittamaan nykyistä automaattisemman pankkitietojen vaihdon. Päätöksen pitää kuitenkin olla yksimielinen. Tähän mennessä Itävalta ja Luxemburg ovat haranneet päätöstä vastaan.

Tosin Luxemburg ilmoitti jo alkuviikosta höllentävänsä pankkisalaisuuttaan vuoden 2015 alusta.

Itävalta ei vastaavaa lupausta ole ainakaan toistaiseksi antanut, vaikka maan valtiovarainministeriä Maria Fekteria asiassa painostetaankin. Muun muassa Ranska ilmoitti viime viikolla asettavansa maan mustalle listalle, jos se ei taivu EU-maiden enemmistön linjaan.

Paine uudistuksiin on kova jo sekin takia, että Kreikkaa ja Kyprosta moititaan löperöistä verokäytännöistä, mutta moittijamaista osa toimii yhtä löperösti.

Paineita tuovat myös skandaalimaiset paljastukset veroparatiisimaissa verottajalta piilossa olevista miljardeista. Puhutaan jopa tuhannesta miljardista eurosta.

Samaan aikaan kansalaisten nälkävyötä kiristetään karsimalla etuuksia ja kiristämällä verotusta.

Poliittinen ja taloudellinen paine on nyt niin kova, ettei valtiovarainministerien kokouksen tahdonilmaus tullut yllätyksenä.

Suomi on yksi niistä kärkimaista, jotka ovat pitäneet veronkierrosta meteliä. Nyt asia sai lisävauhtia, kun veronkierron kitkeminen nousi vahvasti EU:n agendalle. Erityisen tyytyväinen tapahtuneesta oli Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.), joka esitti jo viime syksynä, että Suomessa kunnat eivät ostaisi palveluita veroparatiiseissa toimivilta kansainvälisiltä konserneilta.

Vaikka vaatimus ontui, koska kunnilla ei ole resursseja konsernien toimintojen selvittämiseen, eikä kilpailulainsäädäntö salli tällaista karsintaa, Urpilaisen avaus nosti kuitenkin verokikkailun poliittiseen keskusteluun.

Veroparatiisit ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja niissä toimivien monikansallisten yritysten lonkerot ovat hyvin monimutkaisia. Puhuminen ja vaatiminen ovat ihan eri asioita kuin konkreettisiin toimiin pääseminen.

Veronkierto antaa niin valtavia etuuksia yhtiöille, että monet niistä tekevät kaikkensa tämän etuuden säilyttämiseksi. Jos Euroopassa saataisiinkin tuloksia aikaan, siirtyisi raha lähes reaaliajassa sinne, missä veronkierto yhä sallitaan.

Syntyy myös uusia tapoja veronkiertoon. Virtuaaliraha on yksi hyvä esimerkki. Sillä voidaan maksaa ja tallettaa anonyymisti. Jo nyt monet yritykset maksavat osan työtekijöiden palkasta virtuaalirahalla.

Kuvaavaa on, että virtuaaliraha on ase- ja huumekauppiaiden suosiossa.

Pankkisalaisuuden murtaminen olisi ensimmäinen merkittävä ja konkreettinen askel veronkierron kitkemisessä, joten siinä mielessä valtiovarainministerien tahdonilmaus on toiveita antava.