Pääkirjoitukset

Vesistöihin valuu yhä liikaa ravinteita

Ensin hyvät uutiset: Suomen järvien pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistä 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Sitten huonot: Rehevöityminen uhkaa vesistöjämme.
Kansalaiset arvostavat ja vaativat puhtaita vesiä. Kuva: Tiina Sandberg
Kansalaiset arvostavat ja vaativat puhtaita vesiä. Kuva: Tiina Sandberg

Lainkaan vähättelemättä vesistöjen nykypulmia, täytyy todeta, että kehitys on ollut huimaa sitten 1970-luvun vesistöjen likaviemäriaikojen. Teollisuuden ja asutuksen jätevesien ravinnepäästöt ovat vähentyneet murto-osaan ajoista, jolloin jätevedet johdettiin ilman puhdistusta rantavesiin.

Saavutuksista huolimatta parantamisen varaa on yhä kosolti. Järviin valuu yhä liikaa ravinteita.

Yksi määräaika on nyt täyttymässä. Ranta-asukkaille on aikaa lokakuulle laittaa jätevesijärjestelmänsä kuntoon.

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus toteavat tuoreessa vesistöjen ekologisen tilan luokituksessaan, että sisävesien tilassa on tapahtunut vain paikoin pientä parannusta sitten edellisvertailun vuonna 2013.

Vaikka Suomenlahden tila on kohentunut vesiensuojelutoimien ja Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta, rannikkovesien tila on heikentynyt ja varsinkin pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä.

Pohjavesien riskialueiden määrä on sentään pysynyt pitkälti ennallaan edellisarvioon verrattuna.

Kanta-Hämeessä on jokunen järvi hyvässä tai erinomaisessa kunnossa, mutta valtaosin vesistöt saavat vain tyydyttävän arvion.

Vanajaveden alue Hämeenlinnassa on ekologiselta tilaltaan pahimmillaan vain välttävä kuten Loimijoen alajuoksu sivu-uomineen. Nuutajärvi ja Kokonjärvi Urjalan ja Forssan rajalla määritetään tilaltaan huonoksi.

Euroopan unionilla on yhä korkealentoisena tavoitteena saavuttaa pintavesien hyvä tila, nyt vuoteen 2027 mennessä. Aikataulua on pariin otteeseen jouduttu lykkäämään.

Valtioneuvosto on paljon vaalijana, kun se päättää vesienhoitosuunnitelmasta 2021.

Toimia ihmisen aiheuttamien ravinnepäästöjen vähentämiseksi on terävöitettävä niin Itämeren rannikkoalueella kuin sisämaassakin. Muita kunnostustoimia on hoitokalastuksesta ja vesikasvien poistosta kemialliseen saostukseen asti.

Kaikkien vesien hyvään tilaan on vielä kovin pitkä matka, mutta tavoitteesta ei pidä laistaa.