fbpx
Pääkirjoitukset

Viestikoekeskus mittaa nyt myös journalismia

Keskeneräisiin oikeusjuttuihin ei yleensä ole tavattu ottaa kantaa.
Kaikki julkinen ei ole julkaistavissa. Tiedot suomalaisesta tiedustelusta, niiden julkaisu tai edes julkaisun suunnittelu ovat nyt puntarissa. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa
Kaikki julkinen ei ole julkaistavissa. Tiedot suomalaisesta tiedustelusta, niiden julkaisu tai edes julkaisun suunnittelu ovat nyt puntarissa. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Syyttäjän mukaan Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-tapauksessa oli konkreettinen uusien salassa pidettävien tietojen julkistamisen vaara.

Juuri tämän vuoksi hän nosti maanpetosrikoksen yritystä koskevat syytteet. Toimittajat ovat pelänneet, että syyttäjän toiminta voisi johtaa jopa itsesensuuriin alalla.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti viime viikolla syytteet kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa vastaan turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja paljastamisen yrityksestä.

Julkisuudessa toimittajakunnassa on huomioitu erityisesti yritystä koskevat syytteet.

Niiden perusteella on pohdittu, vaikeutuuko journalistinen työ, jos jo tiedonhankinta ja juttujen valmistelu voidaan tulkita rikoksen yritykseksi.

Tilanne on ulkopuolelta tarkasteltuna vähintäänkin mielenkiintoinen.

Päätoimittaja ei ole syytteessä, mutta muutama hänen alaisensa on. Jotain tietoja on julkistettu, mutta niiden on kerrottu olevan joka tapauksessa julkisia.

Oman mausteensa asiaan tuovat alan ihmisten ja Hesarin omat työntekijät, jotka arvostelevat kärkkäästi koko prosessia omissa kanavissaan.

Keskeneräisiin oikeusjuttuihin ei yleensä ole tavattu ottaa kantaa. Media ei nimenomaan ole syyttäjä, saati minkäänlainen tuomioistuin.

Viestikoekeskuksesta tehdyssä jutussa ja sen jälkiselvittelyssä on vedottu muun muassa lähdesuojaan, itsekriminointisuojaan ja läppäreitä on laitettu palasiksi.

Ainakin osa päätyökseen erittäin salaisia dokumentteja käsittelevistä suomalaisista – joita on valtakunnassa ehkä muutamia kymmeniä tai satoja – uskoo, että Helsingin Sanomat ei ole missään tapauksessa voinut tietää, julkistaako se erittäin salaista materiaalia vai ei, kaikista vakuutteluista ja hyvistä pyrkimyksistä huolimatta.

Siksi asiaan on reagoitu niin voimakkaasti, tasavallan presidenttiä myöten.

Syyttäjän käsitys on, että lehden julkaisutoiminnan epäillään pysähtyneen sen takia, että poliisi tuli väliin. Tämä näkemys testataan oikeudessa.

Menot