Pääkirjoitukset

Vihreiden lähtö yllätyksistä vähäisin

Valtioneuvosto hyväksynee torstaina Fennovoiman Pyhäjoelle suunnitteleman ydinvoimalan periaateluvan täydennyksen.

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan hänen puolueensa lähtee oppositioon, jos ja kun hallituksen päätös on elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) esityksen mukainen.

Vihreiden lähtö hallituksesta on politiikan yllätyksistä vähäisin. Paljon enemmän voitaisiin olla yllättyneitä siitä, että puolue on pystynyt luovimaan näinkin pitkään ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvassa kokoomusjohtoisessa hallituksessa.

Ydinvoima jakaa toki puolueita myös sisäisesti, mutta Vihreille atomivoima on perinteisesti suoranainen kauhistus ja kaikkinaisen pahan valtakunta.

Ensi kevään vaalit ovat hyvää vauhtia lähestymässä, ja vaikka lähtö ei mikään tietoinen vaalikikka olisikaan, niin vähintäänkin se herättelee nyreästi puolueen nykyjohdon ydinvoimamyötäilyyn suhtautuneita vanhoja peruskannattajia.

Ympäristöministerin salkkua kantaneella Ville Niinistöllä on viimeinen hetki tehdä selvä irtiotto ydinvoimaan ja samalla Alexander Stubbin (kok.) hallituksen politiikkaan.

Vastuullisuudesta lähtö ei kerro vähääkään. Hallituksella on kesken vino pino töitä, eikä Suomelle elintärkeiden rakenneuudistusten läpivienti ainakaan helpotu, kun hallituksen selkänoja eduskunnassa kapenee.

Pyhäjoen voimalan laitostoimittajaksi on tulossa viime vuonna sovitulla tavalla Venäjän valtion ydinenergiayhtiön Rosatomin tytäryhtiö. Venäläisille tulee 34 prosentin omistusosuus Fennovoimasta.

Ville Niinistön mukaan pitäisi puhua kokonaan uudesta ydinvoimaluvasta. Niitä taas ei hallitusohjelman mukaan pitäisi myöntää lainkaan. Tulkinnoilla kikkailu kuuluu kuvaan, jossa on tarkoitus hankkia suomalaisilta epäluulojen ja pelkojen siivittämää kannatusta.

Vihreiden puheenjohtaja pelaa Venäjä-kortilla tyyliinsä huonosti sopien, härskisti ja tilanteesta kaiken irti ottaen.

Hän viittaa tiistaisessa Iltalehden haastattelussa jopa suomettumiseen. Niinistö kertoo pelkäävänsä, että suomalaiset poliitikot alkavat entisten aikojen malliin miettiä, mitä presidentti Putin mahtaa ajatella, ja ettei ”meillä ole varaa ärsyttää häntä, koska meillä on se voimala Pyhäjoella”.

Niinistön uhkakuvien maalailu ei ole tästä maailmasta. Suomi ja suomalaiset poliitikotkin ajattelevat onneksi ihan omilla aivoillaan ilman Venäjän myötäilyä.

Ukrainan kriisi, pakotepolitiikka sekä ennen kaikkea yleinen Venäjää kohtaan tunnettu epäluulo ovat tulleet kuin tilauksesta Vihreiden tarkoitusperiä palvelemaan.

Fennovoiman kaikki vaikeudet eivät ole ohi. Pakotekriisikin voi syventyä. Jos Vihreille oikein hyvin käy, koko hanke menee vielä nurin puolueesta täysin riippumattomista syistä. Silloin Vihreillä on kuitenkin mahdollisuus hurskastella, että mehän sitä vastustimme.