Pääkirjoitukset

Voimalan takana uskottava joukkue

Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoelle suunniteltu ydinvoimala on askelta lähempänä toteutumistaan. Eilen päättyneeseen määräaikaan mennessä kuusikymmentä Voimayhtiö SF:n osakkeenomistajaa ilmoitti olevansa hankkeessa mukana.

Suomalaiset osakkaat ovat pääasiassa pieniä tai keskisuuria alueellisia sähkölaitoksia sekä joitakin yrityksiä kuten Outokumpu, Rautaruukki, Valio ja Talvivaara.

Suurin yksittäinen osakkeenomistaja on venäläinen ydinvoimayhtiö Rosatom, jonka omistusosuus on kolmanneksen luokkaa. Yhtiö on ilmoittanut, ettei se pyri kasvattamaan omitusosuuttaan voimayhtiössä.

Venäläisyhtiö on seuloutunut ydinvoimalan rakentavan Fennovoiman yhteistyökumppaniksi ja Pyhäjoen laitokseen tulee venäläinen reaktori.

Matkan varrella joitakin osakkaita on luopunut yhtiöstä, muun muassa saksalainen E.ON. Sen lähtöä siivitti Saksan hallituksen päätös luopua kokonaan ydinvoimasta tietyn aikataulun mukaisesti. Suomalaisista yrityksistä muun muassa Atria ja SOK katsoivat, ettei sähköntuotanto kuulu niiden ydinosaamiseen.

Jatkavien osakkaiden suuri määrä on tietysti tappio Pyhäjoen voimalan vastustajille. Kansalaisliike käynnisti kovan kampanjan osakkaiden häätämiseksi voimayhtiöstä, mutta sen valitustyö ei uponnut kovin otolliseen maaperään, koska hanketta tukee uskottava määrä yrityksiä.

Kun eduskunta kesällä vuonna 2010 teki periaatepäätöksen Pyhäjoen voimalasta, hakemuspapereissa laitetoimittajana oli japanilainen Toshiba. Nyt ydinreaktorin toimittaa ja rakentaa venäläinen Rosatom.

Kun voimalan teknologia on vaihtunut eduskunnan periaatepäätöksen jälkeen, ydinvoiman vastustajat innostuivat vaatimaan eduskunnalta uutta päätöstä. Oikeusoppineet eivät ole asiasta lopullista sanaansa sanoneet. Onko alkuperäinen päätös edelleen pitävä, vai onko tehtävä uusi uusin tiedoin?

Niin tai näin, tuskin nykyinen eduskuntakaan tekisi kielteistä päätöstä, sillä kaikki perusteet uuden yksikön rakentamiseksi laitetoimittajaa lukuun ottamatta ovat edelleen samat. Hankkeelle ei olisi haitaksi, vaikka se vielä kerran viedään eduskuntaan. Se vähentäisi tarpeetonta jälkipyykkiä. Aikataulukaan ei ole liian tiukka, sillä uuden voimalan on määrä käynnistyä vuonna 2024.

Pitkässä taantumassa rämpivä Suomi kaipaa juuri nyt päätöksiä suurista investoinneista. Parhaimmillaan ne poikivat uusia päätöksiä, kun teollisuus vakuuttuu, että sähkönenergiaa saa vastakin kilpailukykyiseen hintaan.

Fennovoiman uusi ydinvoimala on enemminkin korvausinvestointi, sillä se ei lisää ydinvoiman osuutta koko energiantuotannossa. Suomen ensimmäinen reaktori Loviisassa on käyttöikänsä päässä siinä vaiheessa, kun Pyhäjoen voimala kytketään valtakunnan verkkoon.

Uudisrakentamisen jälkeenkin suomalainen sähköntuotanto tukeutuu useisiin raaka-aineisiin. Noin kolmannes sähköstä syntyy ydinvoimalla. Vesivoimalla ja fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan molemmilla noin viidennes kulutuksesta ja loppu syntyy uusiutuvilla energialähteillä. Energiapolitiikassa kaikki munat eivät ole yhdessä korissa.