Pääkirjoitukset

Vuoden toimikausi, paikallinen erikoisuus

Sopu löytyi vihdoin Hämeenlinnankin luottamuspaikkaneuvotteluissa. Lokakuun kuntavaalituloksen muuntotyö puheenjohtajuuksiksi sekä hallitus- ja lautakuntapaikoiksi kesti yllättävän pitkään. Toisaalta puolueilla ei ollut juuri muuta vaihtoehtoa kuin edetä asiassa sopien.

Erityisen jännitteensä tehtävien jakoon toi viime keväänä perustettu neljän puolueen, keskustan, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton Pro Hämeenlinna -koalitio. Joukko ilmoitti välittömästi perustamisensa jälkeen tavoitteenaan olevan murtaa Hämeenlinnassa vuosikymmeniä hallinneiden sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen yhteistyön akseli.

Erityisen tyytymättömiä koalition puolueet olivat valtapuolueiden tapaan jakaa kaikki keskeiset puheenjohtajuudet keskenään. Jos lopputulosta tarkastellaan tästä näkökulmasta, ryhmittymä, joka sai 22 valtuutettua, onnistui osin tavoitteissaan. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen johto säilyy suurilla puolueilla, mutta koalitio saa muutaman lautakunnan puheenjohtajuuden ja lisäksi joitakin varapuheenjohtajuuksia.

Sovun hintana on valtuustosopimus, joka linjaa alkavan vaalikauden päätöksentekoa. Erikoinen ja yksinomaan hämeenlinnalainen erityispiirre on se, että valtuuston puheenjohtajuudet ja kaupunginhallituksen paikat täytetään vain vuodeksi kerrallaan. Maan tapa on ollut, että näihin tehtäviin valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja mahdolliset vaihdokset toteutetaan vaalikauden puolivälissä.

Hämeenlinnalainen malli antaa mahdollisuuden valvoa valtuustosopimuksen toteutumista ja varmistaa työrauha, jota erityisesti johtavat puolueet, sosiaalidemokraatit ja kokoomus edellyttävät koalition puolueilta.

Keskeisten luottamushenkilöiden vain vuoden mittainen toimikausi raivaa pelitilaa myös tulevalle kaupunginjohtajan valinnalle. Se voi merkitä muutoksia nyt valittavien luottamushenkilöiden asemaan, jota puolueiden edustajat eivät edes kiistä.

Viime valtuustokausi sulateltiin kuntaliitosta ja sen takia kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenmäärää nostettiin kahdella, kolmeentoista jäseneen. Samalla varmistettiin liitoskuntien edustus päätöksenteossa. Nyt palataan takaisin vanhaan määrään, uudessa 11-jäsenisessä kaupunginhallituksessa on vain kaksi vanhan hallituksen jäsentä. Valtaosa uuden hallituksen jäsenistä on tehtävässään uusia, joskin kaikki ovat jo kokeneita kunnallispoliitikkoja.

Jo kunnallisvaalitaistelun aikana oli aistittavissa vahvaa vastakkainasettelua ryhmittymien välillä. Vääntö jatkui vaalien jälkeen aina sovun syntymiseen saakka. Uusilla luottamushenkilöillä ei ole kovin pitkää harjoitteluaikaa, sillä moni asia edellyttää ripeitä ratkaisuja.

Poliittiset intohimot jylläävät kevään kaupunginjohtajavaalissa, mutta ruutia pitää löytyä myös kaupungin talouskurimuksen oikaisuun. Vanha meno ei voi jatkua, sillä velkaantumiskierre on katkaistava ja toimintamenojen kasvu, jatkuvat budjettiylitykset on lopulta saatava kuriin.

Päivän lehti

31.3.2020