Pääkirjoitukset

Ydinvoimasta katosi hohto

Vielä muutama vuosi sitten moni yritys olisi lähtenyt täydellä tarmolla mukaan uuteen ydinvoimalaprojektiin, mikäli teho-osuuksia olisi vain ollut tarjolla. Toisin on nyt.

Pyhäjoelle ydinvoimalaa suunnittelevan Fennovoiman pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF etsii nyt uutta rahoitusta, kun muun muassa Boliden ja S-voima häipyivät ydinvoimaprojektin taustavoimista.

Miljardien eurojen investointia, joka maksaa itsensä takaisin aikaisintaan vuosikymmenten päästä, on vain vaikea markkinoida – etenkin pitkittyneen taloustaantuman aikana. Sähkön hinta- ja kulutusarviotkin ovat likimain mahdottomia tehdä esimerkiksi 2050-luvulle.

Myös surullisenkuuluisa Olkiluoto 3 –projekti kummittelee varmasti monen päätöksentekijän mielessä. Jo nyt maailman kalleimpiin rakennuksiin lukeutuvan OL3:n piti jauhaa sähköä omistajilleen jo vuonna 2009, mutta alkuperäisiä aikatauluja on rukattu uuteen uskoon lukemattomia kertoja.

Tällä hetkellä Teollisuuden Voima arvioi, että kaupallinen tuotanto voisi alkaa OL3:n osalta ehkä vuonna 2016. Ydinvoimalan ranskalaistoimittaja Arevan työskentelykulttuuria tuntevat epäilevät kuitenkin, että kaupallinen tuotanto alkaisi vasta vuosikymmenen lopulla.

Lisäksi jopa yhdeksään miljardiin kohoavasta kokonaiskustannuksesta käydään katkeraa taistelua kansainvälisessä välimiesoikeudessa. Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio oli vain reilut kolme miljardia euroa. Onko siis suuri yllätys, ettei Fennovoiman projektiin ole tunkua?

Kaiken lisäksi Fennovoima joutuu perustamaan uuden ydinvoimapaikkakunnan – infrastruktuurin hinnaksi on asiantuntijapiireissä arvioitu jopa puolisen miljardia. Myös ydinjätteen loppusijoitus on Fennovoiman osalta ratkaisematta. Eurajoelle Posivan Onkaloon ei Fennovoiman ydinjätettä haluta. Oma loppusijoitusluolasto maksaisi puolestaan tähtitieteellisiä summia.

Kysymyksiä siis riittää, vaikka Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisesta tehtiin viime viikolla sitova päätös. Yksi tärkeimmistä koskee Fennovoiman ulkomaista omistusta.

Venäläinen Rosatom omistaa tytäryhtiönsä kautta kolmanneksen Fennovoimasta, mutta mikäli Voimaosakeyhtiö SF ei pysty hankkimaan lisärahoitusta, Rosatomin omistus- ja rahoitusosuus Fennovoimasta kasvaa. Tämä taas ei olisi ongelmatonta, sillä hanketta ei haluta työntää liikaa venäläisille.

Suomessa ollaankin ydinvoiman suhteen hämmentävässä tilanteessa: yksi laitos odottaa vuosi toisensa jälkeen valmistumistaan ja kahdelle uudelle laitokselle olisi lupa, muttei rahoitusta.

Maalaisjärjellä ajateltuna kotimaisten firmojen pitäisi tehdä paljon nykyistä laajempaa yhteistyötä ja pystyttää ydinvoimala sinne, missä infra on jo valmiina ja jäteongelma ratkaistu niin pitkälle kuin sen ylipäänsä voi ratkaista. Tämä ei vain ole realismia, valitettavasti.