fbpx
Pääkirjoitukset

Yhä useampi jättää koulupäivän väliin – Lasten oirehdinta on otettava vakavasti

Yhä useampi jättää koulupäivän väliin. Kasvava ongelma onkin lasten ja nuorten koulukäymättömyys.
Lasten ja nuorten pahoinvointi on vain lisääntynyt. Se näkyy muun muassa lintsauksena. Kuva: Riku Hasari / HäSa
Lasten ja nuorten pahoinvointi on vain lisääntynyt. Se näkyy muun muassa lintsauksena. Kuva: Riku Hasari / HäSa

Koko Kanta-Hämeen alueella työskentelevä sairaalakoulun konsultoiva erityisopettaja Terhi Pihlajamäki on ollut kiireinen.

Hän aloitti työt vuoden alussa ja konsultointikäyntejä kouluilla on ollut jo 37. Koko maassa sairaalakouluhankkeessa on konsultoitu 3000 oppilasta, kun varsinaisissa sairaalakouluissa on vuosittain 4000 oppilasta.

Sairaalakoulun konsultoiva erityisopettaja tulee avuksi oppilaan lähikouluun. Idea on auttaa ja koota yhteen eri toimijat, jotka sitten yhdessä miettivät, mitä käytettävissä olevilla resursseilla on tehtävissä.

Aika usein uutta toimintatapaa joudutaan markkinoimaan. Nyt sairaalakoulujen konsultoivat erityisopettajat on otettu avosylin vastaan koko Suomessa. Kanta-Hämeessäkin lähikouluilta tulevat runsaat yhteydenottomäärät kertovat paitsi siitä, että opettajat tarvitsevat tukea oppilaidensa ongelmien ratkomiseen, myös siitä, että lapsilla ja nuorilla on hätä.

Oppilaat kaipaavat apua koulunkäyntiongelmiin ja arjen haasteisiin. Myös opettajat voivat olla väsyneitä ja voimattomia tilanteeseen, jossa näyttää siltä, että mikään tukitoimi tai apu ei tunnu tuottavan tulosta.

Yksi suuri ongelma on kasvavat poissaolot ja yhä nuorempien oppilaiden halu jäädä koulun sijaan mieluummin kotiin.

Syitä voivat olla esimerkiksi lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuden tai kyvykkyys matemaattisia taitoja vaativissa tehtävissä. Lapset ja nuoret kokevat myös ahdistusta, jota erityisesti korona-aika on lisännyt. Monella on myös haasteita ryhmässä toimimisessa.

Ongelmat ovat tiedossa ja niihin on haettu ratkaisuja. Kanta-Hämeessäkin on otettu jo viime elokuussa pitkittyneiden poissaolojen toimintamalli, jossa pyritään karsimaan poissaoloja ja saamaan nuoret kotoa kouluun.

Niin pitkään, kun lapsi saadaan kouluun, hänellä on eväitä saada apua ja pärjätä. Tukitoimia on vaikea tarjota, jos oppilasta ei tavoiteta.

Lasten ja nuorten kasvavat ongelmat on otettava tosissaan ja tarjottava apua. Syrjäytyminen on aivan liian kallista ja inhimillisesti kestämätöntä.

Menot