Pääkirjoitukset

Yhdistelmävankeus tuskin ehkäisisi rikoksia

Monen kansalaisen oikeustajun mukaan ehdollinen vankeusrangaistus ei ole oikea rangaistus, jolla rikoksesta tuomittu sovittaa tekosensa. Suomessa tuomitaan vuosittain ehdollinen vapausrangaistus 15 000 rikoksiin syyllistyneelle, vankilapassituksen eli ehdottoman vankeustuomion saa kuutisentuhatta tuomittua.

Oikeusministeriön työryhmä esittää nyt yhdistelmärangaistusta, jossa pitkään ehdolliseen vankeusrangaistukseen kuuluisi vankilajakso, ehdoton vankeus. Sen pituus vaihtelisi kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.

Työryhmän mielestä yhdistelmävankeus tulisi kysymykseen rajatapauksissa, joissa ehdollinen tuomio tuntuu riittämättömältä ja vankilatuomio puolestaan kohtuuttomalta.

Lisäksi työryhmä linjaa, että yhdistelmää voisi soveltaa joissakin tapauksissa 2-3 vuoden vankilatuomioihin. Tällöin vankeusjakso olisi kolmesta kuukaudesta vuoteen.

Uudistuksella, eli lyhyehköllä vankilatuomiolla työryhmä uskoo olevan rikoksia ennaltaehkäisevä vaikutus, se toimisi pelotteena. Niin voi ollakin, mutta tutkittua tietoa asiasta ei ole. Kuinka moni rikokseen syyllistynyt miettii rötöstellessään tekojensa seurauksia?

Joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa kuolemantuomiota pidetään hyvänä keinona ehkäistä vakavia rikoksia. Arkitodellisuus on vallan muuta. Osavaltioissa, joissa kuolemantuomio on rangaistusasteikossa mukana, tehdään samaan malliin törkeitä rikoksia kuin niissä osavaltioissa, joissa äärimmäistä tuomiota ei käytetä.

Nykyisin ensi kertaa rikokseen syyllistyneet pääsevät yleensä ehdollisella tuomiolla. Enintään kahden vuoden vankeustuomiot sovitetaan kokonaan ehdollisina. Vankeustuomio voidaan muuttaa myös yhdyskuntapalvelukseksi. Yksi vaihtoehto rangaistuksen sovittamiseksi on valvottu vapaus kotioloissa liikkumista valvova radiopanta nilkkaan kiinnitettynä.

Erityyppisten vapausrangaistusten kirjo on jo ennestään varsin monipuolinen ja antaa tuomioistuimille melkoisen suuren valinnan mahdollisuuden. Yhdistelmävankeus toisi lopulta aika vähän uusia todellisia elementtejä suomalaiseen rangaistuskäytäntöön.

Lyhyt vankilatuomio yhdistettynä ehdonalaiseen voisi soveltua parhaimmillaan pikkurikollisten ja nuorten ohjaamiseen takaisin lain kaidalle tielle. Ammatti- ja taparikollisille tai rikollisjengien jäsenille, joilla vankilan portit ovat auenneet jo monesti, yhdistelmävankeus tuskin tulee edes kysymykseen.

Vankilaa sanotaan usein rikollisten ja sellaisiksi päätyvien ammattioppilaitokseksi, peräti korkeakouluksi. Lyhytkin tuomio tutustuttaa ensikertalaisen rikosten maailmaan ja saattaa johtaa rikos- ja vankilakierteeseen. Tätä tuskin yhdistelmävankeuden kannattajat haluavat.

Yhdistelmävankeus, vaikka siihen tuomittaisiinkin vain rajatapauksia, lisäisi vankeinhoidon kustannuksia, koska vankimäärä kasvaisi. Toisaalta se tuskin vähentäisi suomalaisen rangaistuskäytännön kritisointia. Muutaman viikon vankeutta pidettäisiin edelleen kovin vähäisenä ja arvostelu jatkuisi edelleen.