Pääkirjoitukset

Yhteisöveron alennuksesta kova poru

Edes kaikki ministerit eivät kakistelematta niele hallituksen kehysriihipäätöstä, jossa yhteisöveroa ehdotetaan laskettavaksi 24,5 prosentista 20:een.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki väitti kuulleensa veroratkaisun kaikista vaikutuksista vasta Helsingin Sanomien toimittajalta.

Arhinmäen yllätti se, että pörssiyhtiöiden suuromistajat saisivat päätöksen jälkeen osinkonsa noin kahdeksan prosentin osinkoverolla holdingyhtiöidensä kautta.

Tämä edellyttää vähintään kymmenen porosentin omistusta pörssiyhtiöstä eli veroratkaisun suurimmat hyötyjät olisivat pörssilistattujen yhtiöiden suuromistajasuvut.

Nykyisen verotuksen mukaan ensimmäiset 60 000 euroa ovat veropaita ja lopusta maksetaan noin 22 prosentin vero.

Arhinmäki saa taustatukea ainakin ulkoministeri Erkki Tuomiojalta (sd.). Oppositio ehti niin ikään älähtää. Keskustan talouspoliittisen valiokunnan puheenjohtajan Mika Lintilän mukaan politiikkaa on tehtävä kaikkien suomalaisten, ei vain rikkaimman prosentin ehdoilla.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz pitää kehyspäätöksen avaamista mahdollisena, ja jos näin tehdään, pitää avata kehyspäätöksen kaikki kohdat.

Kokoomuslaiset ovat saaneet kannattajiltaan palautetta muun muassa siitä, että pörssiyhtiöiden pienosakkaat maksavat edelleen osingoistaan pääomaveron mukaan eli 30–32 prosenttia eli neljä kertaa suuromistajia enemmän.

SDP:n ministerit ottivat etäisyyttä kriittisiin puheisiin. Muun muassa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kehotti kaikkia ministereitä pysymään päätösten takana ja nimitti Arhinmäen ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) sanailua ”herrojen debatiksi”.

Työministeri Lauri Ihalainen (sd) komppasi Urpilaista todeten, että EK:lla on nyt näytön paikka investoimiseen ja työllistämiseen. EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila otti haasteen vakavana vastaan.

Kehyspäätökseen voidaan vielä tehdä viilauksia, jotta se paremmin tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Oleellisinta kuitenkin on se, miten 960 miljoonan euron verohelpotus toimii.

Kiihdyttääkö se investointeja ja tuoko se työtä? Lyhyellä aikavälillä päätöksellä ei ole suuria vaikutuksia. Vasta ajan kanssa nähdään todellinen tilanne.

Pitää muistaa sekin, ettei veroetu ole pysyvä. Esimerkiksi Ruotsi voi pudottaa yhteisöveronsa kahdella prosenttiyksiköllä eli samaan Suomen kanssa.

Veropäätöstä seurataan kilpailijamassamme tarkalla silmällä, ja kun naapurimaa alentaa yhteisöveroaan, kasvaa paine rajan takana välittömästi.

Veroratkaisu on vain yksi, joskin merkittävä päätös tuotannollisten investointien lisäämiseksi. Kaikkein merkittävin asia on sittenkin se, onko meillä tuotteita, joita maailmalla tarvitaan ja ovatko ne hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä. Erityisesti vientiteollisuutemme kaipaa piristystä.