Pääkirjoitukset

Yhteisvaluutta euron suosio on huipussaan

Suomalaisten myönteinen suhtautuminen euroon ja Euroopan rahaliiton jäsenyyteen vahvistuu vahvistumistaan. Jo 60 prosenttia asettuu niiden kannalle.
Suomi olisi markkoineen haavoittuva kansantalous ja valuuttaspekulanttien hyökkäysten kohde. Kuva: Juhani Salo
Suomi olisi markkoineen haavoittuva kansantalous ja valuuttaspekulanttien hyökkäysten kohde. Kuva: Juhani Salo

Muutosta euro- ja EMU-myönteiseen suuntaan on tapahtunut vuodesta 2000 lähtien. Tuolloin vain 25 prosenttia suomalaisista suhtautui yhteisvaluuttaan myönteisesti. Euro otettiin Suomessa käyttöön vuoden 2002 alussa ja suosio pysyi silloinkin alle 40 prosentissa.

Tulokset selviävät Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Arvo-ja asennetutkimuksesta. Tutkimuksia on tehty vuodesta 1984 lähtien.

Euron ja rahaliiton jäsenyyden kohdalla käytännön kokemukset ovat tehneet tehtävänsä. Jäsenyys on tuonut vakautta maamme talouteen ja pitänyt korkotason jo pitkään historiallisen alhaisena. Yhteisvaluutta taas helpottaa asiointia muun maussa muihin EU-maihin matkustettaessa.

Elämä yhteisessä valuutassa ja rahaliitossa ei suinkaan ole ollut yhtä menestystarinaa. Esimerkiksi Ruotsi rahaliiton ulkopuolella on saanut viennilleen hyötyä Suomeen nähden, koska kruunun kurssi joustaa.

Euroopan keskuspankki käyttää ohjauskorkoa säädelläkseen inflaatiota niin, että se pysyy pitkällä aikavälillä alle kahdessa prosentissa. Nyt on elvytetty nollakoroilla, mutta inflaatio ei ole kiihtynyt, kuten aina ennen.

Rahaliiton jäsenille säädettiin myös reunaehdot, joita jäsenmaiden piti noudattaa. Julkinen velka ei saanut kohota yli 60 prosentin bruttokansantuotteesta eikä budjettivaje nousta yli kolmen prosentin.

Kun ylityksiä ei mitenkään sanktioitu, rajat menettivät pitkälle merkityksensä. Ongelmallista oli, että juuri suurimmat jäsenmaat Saksa ja Ranska rikkoivat ensimmäisinä noita rajoja. Nyt Kreikan julkinen velka on yli 200 prosenttia bkt:sta, Italian velkataakka nousee 130 prosenttiin jne.

Rahaliitossa ei myöskään osattu varautua siihen, jos jäsenmaa ajautuu vararikon partaalle, eikä kykene maksamaan velkojaan, tai edes velan korkoja. Näin kävi Kreikalle. Muiden jäsenmaiden, vastoin perussopimusta, oli kiirehdittävä apuun satojen miljardien apupaketeilla.

Nyt tällaisiin ongelmiin on jo varauduttu.

Ongelmista huolimatta rahaliitto ja euro saavat vahvan tuen. Ei vain meillä, vaan myös muissa jäsenmaissa. Suomi markkoineen olisi haavoittuva kansantalous ja valuuttaspekulanttien hyökkäysten kohde.