fbpx
Pääkirjoitukset

Yksilön vastuu unohtui jälleen

Alkoholin mainonta kiristyy tällä hallituskaudella, linjasi sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) tiistaina Ylen kakkoskanavan Känni-ilta -keskustelussa. Mitä on tulossa, sitä Räsänen ei ohjelmassa tarkentanut.

Hallituksen ja varsinkin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) tulilinjalla on alkoholin mielikuvamainonta, joka arvellaan lisäävän nuorten alkoholin käyttöä. Räsäsellä ei voi olla mitään mainonnan pelisääntöjen uudistamista vastaan.

Kiihkeän puoleisessa keskustelussa esitettiin lukuisia keinoja alkoholin kulutuksen kääntämiseksi laskuun. Ratkaisumallit olivat hyvin tunnettuja.

Räsänen puolusti edelleen ajatusta ravintoloiden ovien sulkemisesta nykyistä aiemmin. Häntä tuki muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska. Räsänen viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan rähinöinti vähenisi, jos aukioloaikoja rukattaisiin.

Kaikkea ei sentään voi tutkia – ei ainakaan tieteellisen luotettavasti. Puntarissa on se, miten aukioloaikoihin puuttuminen muuttaisi ihmisten käyttäytymistä.

On aivan mahdollista, että alkoholia juotaisiin entistä enemmän kodeissa tai vaikkapa taajamien keskustoissa. Jos näin kävisi, valvonta vähenisi ja alaikäisten olisi helppo määrittää suhdettaan jopa väkeviin viinoihin.

Myös Räsänen esittää vaikeaan ongelmaan ratkaisua, joka on hyvin pitkälti uskon asia.

Järkevää on toki vakavassa hengessä pohtia, onko pikkutunneille auki olevia anniskelupaikkoja liikaa. Laskuissa tulisi silti ottaa huomioon se, että suurissa kaupungeissa käy turisteja, jotka viettävät vapaa-aikaansa siinä lomalla tai muulla vapaalla olevat suomalaisetkin.

Tiukkojen esitysten keskellä olisi paikallaan muistaa, että ravintoloissa nautitaan vain kymmenisen prosenttia alkoholista.

Myös tämän alkoholia koskevan keskustelun punainen lanka oli rajoitusten lisääminen, vaikka nykyinenkin valvonta vuotaa kuin seula. Vahva ase alkoholin kulutuksen kurittamiseksi on yhä hintojen nosto.

Miksi sitten alkoholin kulutus on hienoisessa laskussa, vaikka alkoholin hinta suhteessa elintasoon on laskenut?

Hämmentävintä – ja samalla Suomessa hyvin tyypillistä – oli yksilön sysääminen kokonaan mielipiteenvaihdon ulkopuolelle. Jälleen kerran alkoholin kulutuksesta huolta kantavat korostivat, että haittojen torjunta on yhteiskunnan tehtävä.

Suomessa on aika ottaa ihminen mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yksilöllä on aina vastuuta omasta käytöksestään ja tämä ihmisenä elämisen perusasia koskee myös alkoholia, laajasti kaikkia päihteitä.

Alkoholin haittoja ei voi väheksyä. Arvio, jonka mukaan vähintään 250 000 suomalaista kamppailee alkoholiongelman kanssa, voi hyvinkin pitää paikkansa. Tämä ei ole koko totuus. Alkoholi on yksi merkittävä työn tuottavuuden nakertaja.

Valistuksen tehon mittaaminen on tuskaisen vaikeaa, tällä verukkeella ihmisten vastuuta ei pidä kuitenkaan väheksyä.

Menot