Pääkirjoitukset

Yksityismetsien tukijärjestelmä kutistuu

Noin 730 000 suomalaista koskeva valtion tukijärjestelmä uudistuu, mikä selkokielellä tarkoittaa ainakin sitä, ettei se ole enää entiseen malliin yhtä avokätinen. Kysymys on suomalaisten yksityismetsänomistajien tuesta, jonka avulla metsät on paljolti uudistettu ja pidetty kasvukunnossa niin, että teollisuuden puuhuolto on turvattu kaikissa oloissa. Näin siksi, että Suomessa on vallinnut kansallinen yksituumaisuus metsäteollisuuden keskeisestä merkityksestä kansantaloudellemme ja sen myötä kansalaisten hyvinvoinnille.

Kemeran eli kestävän metsätalouden rahaston myöntämien tukien työkohteita karsitaan. Muun muassa pellon metsitykseen, luonnontuhojen, esimerkiksi myrskyjen ja lumituhojen jälkeiseen metsän uudistamiseen, kantojen nostoon tai energiapuun korjuuseen ei enää julkista tukea heru. Näin linjaa tiistaina työnsä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.) luovuttanut työryhmä.

Yksityismetsätalouden tukemiseen on vuosittain budjetoitu alle sata miljoonaa euroa, viime vuosina noin 80 miljoonaa. Tukirahoilla on kannustettu metsänomistajia hoitamaan palstojaan ja tuottamaan puuta teollisuuden tarpeisiin.

Kemera-rahoilla on ollut myös työllisyysvaikutuksia, sillä niiden turvin on työllistetty muun muassa metsureita ja koneurakoitsijoita sekä myös metsäalan organisaatioiden henkilökuntaa suunnitteluun ja työnjohtoon.

Uudet säännöt rajaavat metsien uudistamiseen tarkoitetun rahoituksen vain pohjoiseen Suomeen, eteläsuomalaiset metsänomistajat jäävät sen ulkopuolelle. Kivihiilen suosiota kaukolämmön ja sähkön tuottajana on ihmetelty jo pitkään, mutta sen asema vahvistuu edelleen, kun energiapuun korjuutuesta luovutaan kokonaan. Bioenergian kilpailukykyä kaventaa myös se, ettei päätehakkuualueiden kantojen nostoa enää tueta.

Painopiste on selvästi siirtymässä taimikoiden varhaishoitoon ja samalla ohjataan metsänomistajia hoitamaan omaisuuttaan entistä kustannustehokkaammin.

Vaikka tukikohteita on tuntuvasti harvennettu, kokonaan vaille valtion rahaa suomalainen yksityismetsätalous ei edelleenkään jää. Kemera-rahoitusta voidaan edelleen myöntää moniin tarkoituksiin, aina metsien lannoituksesta metsäteiden rakentamiseen asti. Tukijärjestelmän vuotuinen rahoitus on harkinnanvaraista ja se sopeutetaan valtion talousarvioon.

Kun näin on, sanomattakin on selvää, että yksityismetsätalouden tuet ovat lähivuosina laskusuunnassa, lihavat vuodet ovat auttamatta takanapäin. Metsäomistajille tuet ovat olleet veronalaista tuloa jo parin vuoden ajan.

Paineet suomalaisen, melko omintakeisen kansallisen tukijärjestelmän muutoksiin tulevat kahdelta suunnalta. Valtion taloustilanne edellyttää tasapainottamista eli menojen karsimista, jolloin metsätalouskaan ei voi jäädä säästöjen ulkopuolelle.

Uudistuksia edellyttävät myös vielä valmistelussa olevat Euroopan unionin maa- ja metsätalouden julkisen tuen suuntaviivat, joista paistaa läpi myös maa- ja metsätaloustuottajien entistä selkeämpi yrittäjävastuu.