Pääkirjoitukset

Yritykset kärsivät, mutta nousu häämöttää edessä

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttäisi kasvavan koko 2020-luvun ajan. Talouden taitekohdasta pitäisi ponnistaa mahdollisimman nopeasti mukaan kasvuun.
Lukemattomat alat ovat kärsineet valtavasti pandemiasta. Esimerkiksi lentoyhtiöt huojuvat konkurssin partaalla – ainakin ilman pääomistajan rahallista tukea. Kuva: Arttu Laitala
Lukemattomat alat ovat kärsineet valtavasti pandemiasta. Esimerkiksi lentoyhtiöt huojuvat konkurssin partaalla – ainakin ilman pääomistajan rahallista tukea. Kuva: Arttu Laitala

Koronatilanne näytti lokakuun kuudentena varsin synkältä. Hallitus patisteli eri alueita nopeisiin rajoituksiin, jottei Suomessa jouduttaisi jälleen poikkeusoloihin.

Tällä kaikella on suora heijastusvaikutus lukemattomiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin. Vaikka talous juuri nyt näyttää taas synkältä, on uusi nousu kuitenkin päivää lähempänä.

Suomen talous on supistunut nyt kolme vuosineljännestä peräkkäin. Koronapandemia on vahingoittanut Suomen taloutta kuitenkin vähemmän kuin suurinta osaa Euroopan talouksista alkuvuonna.

Kesän aikana pandemia rauhoittui, mikä sai kotitaloudet liikkeelle – Suomi mukaan lukien.

Talous toipuu hitaasti vähäisen luottamuksen sekä epävarmuuden vuoksi. Koronatartuntojen voimakas lisääntyminen ja uudet rajoitukset varjostavat toipumista, ja talous on uudelleen taitekohdassa.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan maan talous supistuu 4,5 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,6 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2022.

Ministeriön näkemyksen mukaan talous toipuu alkuvuoden pysähdyksestä asteittain. Nopeimmin palautuu yksityinen kulutus, mutta yksityisten palveluiden kulutuksen kasvu jää edelleen vaisuksi. Investointien toipumista heikentää asuinrakentamisen väheneminen.

Vienti ja teollisuustuotanto kärsivät pandemian jatkumisesta ja kääntyvät kasvuun vasta ensi vuoden puolella.

Se on selvää, että julkinen talous velkaantuu voimakkaasti tänä ja ensi vuonna. Julkinen talous oli alijäämäinen jo ennen taantumaa, eikä epätasapaino korjaannu helpolla.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttäisi kasvavan itse asiassa koko 2020-luvun ajan.

Talouden taitekohdasta pitäisi ponnistaa mahdollisimman nopeasti kasvuun mukaan. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, mutta siihen pitää pyrkiä. Toinen vaihtoehto on apatia, lisävelkaantuminen ja yritysten konkurssiaalto.

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic