Pääkirjoitukset

Yritysten tukirahoissa on suuntausongelma

Korona-ajan yritystuet herättävät voimakasta arvostelua. Arvostelijoiden leimakirves iskee ”konsulttihakijoiden” tukemiseen.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myöntää korona-ajan yritystukien jakamisessa olevan pulmia. Kuva: Joel Maisalmi
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myöntää korona-ajan yritystukien jakamisessa olevan pulmia. Kuva: Joel Maisalmi

Opetusministeri Li Andersson (vas.) vaatii, että korona-ajan yritystukien jakoa pitää muuttaa. Tuet eivät näytä kunnolla kohdistuvan eniten vaikeuksissa oleville toimialoille ja yrittäjille.

Totta on se, että esimerkiksi it-ala ja liikkeenjohdon konsultit, jotka taitavat hakemusten laadinnan, kahmivat tukirahaa selvästi enemmän kuin henkihieverissä olevat ravintolat.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myönsi Helsingin Sanomille, että yritystukien jakamisessa on ongelmia.

Hallitus tarjoaa yritystukea valtion rahoituslaitoksen Business Finlandin ja ely-keskusten kautta, mutta järjestelmä on kriisissä kankea.

Yritykset tarvitsisivat hetimmiten rahaa etenkin kassakriisinsä selättämiseen, eivät niinkään kehittämistoimintaan.

Business Finlandin jakamasta rahoituksesta enintään viidenneksen on saanut käyttää kiinteiden kulujen kattamiseen. Rajaa ei nyt tarvita. Rahoittaminen kaipaa nyt joustoa eikä byrokratiaa.

Demarikansanedustajat Tarja Filatov Hämeenlinnasta ja Ilmari Nurminen Tampereelta vaativat kirjallisessa kysymyksessään, että yritystukien rahanjakoperusteita pitää muuttaa niin, että kriisin keskellä yritykset voisivat saada rahoitusta kiinteisiin kuluihinsa.

Tätä tahtia Suomen kohtaa yritysten konkurssiaalto, mikä tuottaa paljon työttömiä.

Yksinyrittäjä voi kunnan kautta saada 2000 euroa, mutta sillä ei pitkään selviä.

Hallitus varasi yrityksille suoriin korona-avustuksiin mittavat 1,45 miljardia euroa, mutta summa ei näytä millään riittävän. Lisäksi hakemusten käsittely on ruuhkautunut.

Yritysten auttamiseksi on mietittävä uusia tapoja, mutta aikaikkuna on kapea.

On punnittava myös kohdentamatonta ”helikopterirahoitusta”, vaikka sen hankaluutena on valvonnan puute.

Oppositiosta etenkin kokoomus on kerkeästi tarjonnut koronan vikuuttamien yritysten tueksi arvonlisäverojen palautusta alkuvuodelta. Se vaatii järjestelmäremonttia.

On selvää, että yrityksellä pitää olla kassassaan rahaa toiminnan polkaisemiseksi takaisin pystyyn, kun koronan pahin ote ja yritystoiminnan rajoitukset hellittävät.