Pääkirjoitukset

Yritysveron kevennyksessä voi olla järkeä

Maan hallitus on viime päivinä saanut kosolti evästyksiä runsaan kahden viikon päästä pidettävään toimikautensa puolivälin tarkasteluun. Hallitus saavuttaa keväällä kahden vuoden iän ja on aika miettiä, kuinka tasavaltaa johdetaan vaalikauden loppuaika.

Yhteisöveron alentaminen nykyisestä 24,5 prosentista parinkymmenen paikkeille on ollut esillä useissa puheenvuoroissa. Monet etujärjestöt, tutkimuslaitokset, oppositiopuolueet ja jotkut poliitikot myös hallituksen omista riveistä suosittelevat lämpimästi yritysten verotaakan keventämistä. Yrittäjien mielestä verokanta voisi olla vain 15 prosenttia.

Viime vuonna Suomen kansantalous supistui 0,2 prosentilla ja maassa eletään taantumaa. Vienti ei vieläkään vedä ja kansantalous pyörii edelleen painokkaasti kotimaisen kysynnän varassa. Niillä, joilla on töitä, on myös ostovoimaa, jota ei edes inflaatio ole vielä lopullisesti lannistanut. Valtion velka kasvaa eikä euron kriisiäkään ole lopullisesti kuulutettu ohi menneeksi.

Uusia yrityksiä ja niiden luomia työpaikkoja pitäisi syntyä ripeästi, jotta kansantalous saavuttaisi uudelleen kasvun uran.

Suomesta on kuluneen vuoden aikana kadonnut todennäköisesti lopullisesti kymmeniätuhansia työpaikkoja. Perinteinen tehdasteollisuus kipuilee rakennemuutoksessaan. Työttömyys on edelleen kasvussa, mutta sen räjähdystä on puskuroinut suurten ikäluokkien ripeä eläköityminen.

Jokainen uusi työpaikka on nyt hyvin tärkeä. Siksi työllistämisen kynnyksen madaltamista yritysverotusta keventämällä kannattaa harkita. Verotuksen keventäminen pariinkymmeneen prosenttiin veisi valtion kassasta vuosittain muutaman kymmenen miljoonaa euroa, joka tulisi takaisin lisääntyvinä palkkaveroina.

Globaalissa yritysympäristössä yritysverotuksen pitää olla kilpailukykyinen. Siinä ei esimerkiksi Euroopan unionissa tai edes Pohjoismaissa voi olla kymmenien prosenttien haarukkaa. Suomi on tällä hetkellä kalleimmasta päästä. Ruotsi ja Tanska verottavat yrityksiensä tuloksesta 22 prosenttia. Viro on lähialueen edullisin 15 prosentillaan, jonka se kantaa vasta, kun voittoja otetaan ulos yrityksestä. Jos yritys sijoittaa voittonsa investointeihin, niitä ei veroteta lainkaan.

Yritysverolla on oma painoarvonsa, mutta se ei ole ainoa syy, minne yritys perustetaan tai siirretään. Oma osansa on myös markkinoilla, työvoimalla ja sen kustannuksilla, viranomaismääräyksillä, maan turvallisuudella ja rahoitussektorin toimivuudella.

Hinnalla millä hyvänsä Suomenkaan ei kannata kilpailuun yritysveron keventämisessä lähteä. Kilpailua saati huutokauppaa naapurusten kesken ei pidä käynnistää.

Kun verotuksen ohella muut elementit yrittäjyydelle ovat kunnossa, maastapakoa ei synny ja uusia yrityksiä perustetaan entiseen malliin. Tarjoamalla oikeita kannustimia niitä tulee toivottavasti ripeämmin kuin viime vuosina on nähty.