Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide: Turun tauti on täällä – Viis historiasta, kun raha ratkaisee

Olemme jo pitkään hämmästelleet hiljaisuutta, joka koskee Hämeenlinnan Ykköskorttelin tornitalosuunnitelmia ja Sibeliuksen synnyinkodin tulevaisuutta.

Keskustelua asiasta on kaivannut myös Irmeli Kaartokallio, joka kirjoituksessaan (HäSa 6.1.) vaatii päättäjiltä vastausta, ovatko he todella tuhoamassa upean historiallisen kaupunkimme sydämen antamalla rakentaa ylikorkean rakennusmassan pilaamaan kaupunkilaisten viehättävän arkiympäristön?

Sibeliuksen, kansallisikonimme, juurien vähättely puhuttaessa hänen syntymäkotinsa siirtohankkeista saa myös ankaraa arvostelua.

Turun tauti vaivaa aina vaan

Muutama vuosikymmen sitten puhuttiin niin sanotusta Turun taudista – vanhoja, historiallisesti arvokkaita rakennuksia ja miljöitä tuhottiin sumeilematta ja korvattiin gryndereitten rakentamilla kerrostaloilla.

Kun tänä päivänä seuraa, mitä kaavoituksen ja rakentamisen alueella maassamme tapahtuu niin Hämeenlinnassa, Tampereella ja monessa muussa kaupungissa tai maaseudun taajamissa, ei voi kuin surullisena todeta: mikään ei ole muuttunut.

Samat voimat jylläävät edelleen ja raha – ja vain raha – ratkaisee. Viis historiasta, puistojen vehreydestä ja asukkaiden viihtyisyydestä! Edes pitkillä kävelykaduilla helteisellä säällä kulkijoille ei raaskita istuttaa varjoa tuovia ja ilmaa raikastavia kadunvarsipuita. Ei mitään turhaa ja ylimääräistä.

Historiaa, turvallisuutta ja luonnonläheisyyttä

Kirjoituksessaan “Hämeenlinnan vahvuudet muuttajan silmin” (HäSa 1.2.2021) Helsingistä Hämeenlinnaan rantautunut Tiera Laitinen luettelee syitä, jotka vaikuttavat asuinpaikan muuttoon.

Hämeenlinnan kantakaupunkiin hakeutuvat ovat hänen mielestään niitä, “jotka arvostavat pienehkön kaupungin tarjoamaa yhdistelmää: lyhyitä etäisyyksiä ja kaikkia kaupungin palveluja inhimillisessä mittakaavassa, turvallisuutta ja luonnonläheisyyttä.” Näin varmasti onkin.

Erityisenä vahvuutena hän – samoin kuin monet muut – näkee Hämeenlinnan pitkän ja monitahoisen historian, josta kumpuaa vahva paikallisidentiteetti.

Sen sijaan heidän, jotka kaipaavat urbaania kaupunkimiljöötä, pilvenpiirtäjiä ja suurkaupungin säpinää, hän uskoo hakeutuvan Helsinkiin tai Tampereelle. Tähän kategoriaan Hämeenlinnaa ei mielestämme tule sulloa.

Hämeenlinna oli ennen idylli

Ennen keskustakorttelin autioitumista Hämeenlinna oli idylli. Nyt tämä idylli on vaarassa tuhoutua. Kaupunkia uhkaa megalomaaninen kerrostalorakentaminen niin keskuskortteliin kuin Hämeensaareenkin, kenties muuallekin.

Tämän päivän hektisessä ja kaoottisessa maailmassa kaupungin asukkailla on kuitenkin oikeus odottaa päättäjiltään perinpohjaista harkintaa ja vastuuntuntoa niin kaupunkiansa ympäröivän luonnon, asukkaiden viihtyisän asuinmiljöön kuin historiallisten kulttuurikohteidenkin säilymisestä tulevillekin sukupolville.

Paula J. Huttunen

Hämeenlinna

Marja-Leena Nieminen

Janakkala

Lue myös: Käsityötalon viime vuosi sujui hyvin, mutta epävarmuus leivintuvan kohtalosta varjostaa toimintaa – “Jos Willa Vaskia halutaan jatkaa, ei sitä voi kivijalkaan siirtää” (HKu 11.1.2022)