Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hellstén (sd.) vastaa Ranteelle (ps.): Nyt kaivataan kaukoviisautta – Syyllistäminen ei ratkaise ongelmia – ”Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus"

Konsta Pylkkänen: ”Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, silla alalla saadaan eniten aikaan. Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäiin.” (Veikko Huovinen, Havukka-ahon ajattelija).

Nämä ajatukset tulivat mieleen, kun luin aluevaaliehdokas Lulu Ranteen (ps.) kirjoituksen tulevasta hyvinvointialueuudistuksesta (HäSa 19.1.).

Meidän on hyvin helppo tehdä lista puutteista ja siitä missä kaikessa on epäonnistuttu. Samoin on helppo löytää syylliset kuten valtapuolueet ja nykyisten organisaatioiden johto kaikkeen siihen, mitä on tapahtunut.

Kaikille ehdokkaille ja myöskin palvelujen käyttäjille ovat varmaan tulleet hyvinkin selviksi hyvinvointipalvelujen tämän hetken ongelmat. Samoin myös tavoitteet miksi nyt uudistusta tehdään, ja miksi uudistuksen tekeminen on ollut niin vaikeaa.

Maailma ei ole näin mustavalkoinen

On liian helppoa tehdä sellainen johtopäätös, että koko uudistus on susi syntyessään ja että kaikki mitä ennen on tehty, on väärin. Näin mustavalkoinen maailma ei ole.

Suomalainen hyvinvointivaltio on monessa suhteessa edelleen voimissaan, ja paljon hyviä asioita on vuosien saatossa yhteistyöllä saatu eteenpäin.

Valmistelu hyvinvointialueiden organisoinnista on käynnissä, mutta vaalien jälkeen poliittiset päättäjät pääsevät mukaan valmisteluun ja linjaamaan hyvinvointialueiden toimintaa, tehtäviä, tavoitteita sekä palveluita.

Uudistusta on valmisteltu pitkään

Uudistusta on valmisteltu pitkään ja syntynyt esitys on monien kompromissien lopputulos – niin kuin monipuoluejärjestelmässä ratkaisut yleensä ovat. Uudistukseen sisältyy kuitenkin paljon uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja hyvinvointipalvelujen kehittämiselle.

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän toimivuus punnitaan siinä, kuinka alueilla osataan ja halutaan hyödyntää nyt syntyneitä mahdollisuuksia. Palvelujen käyttäjillä – äänestäjillä on oikeus odottaa tuloksia tulevissa aluevaaleissa valituilta poliittisilta päättäjiltä.

Mahdoton yhtälö vaalikeskusteluissa

Vaalikeskusteluista on ehkä jäänyt kuva, että mitään ei saa eikä toisaalta haluta muuttaa. Sen sijaan on luvattu lisää rahaa tai resursseja ja parempia palveluja. Yhtälö on mahdoton.

Lulu Ranteen kanssa olen samaa mieltä siitä, että nyt tarvitaan rohkeutta miettiä asioita uudelleen ja myös tehdä valintoja palvelujen kehittämisessä. Oikein ja viisaasti tehtynä pystytään kehittämään alueellisia palveluja ja helpottamaan monia palvelujen saatavuuteen ja laatuun liittyviä ongelmia.

Ikärakenteen muutos lisää paineita

Suomen ikärakenteen muutos joka tapauksessa tulee lisäämään paineita ja edellyttää, että lisäämme resursseja esimerkiksi vanhustenhuollossa. Uutena haasteena ovat tulleet henkilöstön jaksamiseen liittyvät ongelmat ja työvoiman saatavuus. Olemme aivan uudessa tilanteessa, jos haluamme turvata palvelujen toimivuuden.

Digitaalisuus tulee sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä muuttamaan paljon sote-palveluja.

Terveysbussit ja palvelusetelit ovat varmaankin hyvä lisä palvelutarjonnassa, mutta ne eivät ratkaise palvelujen saatavuusongelmia. Todelliset ratkaisut tehdään miettimällä palveluverkkoa ja sen toimivuutta, julkisen hallinnon kykyä johtaa muutosta ja virtaviivaistaa tekemistä niin, että henkilöstö on mukana kehittämistyössä.

Olen Lulun Ranteen kanssa samaa mieltä siinä, että muutos tarvitsee onnistuakseen kyvykkäät poliittiset päättäjät.

Syyllistäminen ja epäkohtalistat eivät ratkaise

Syyllistäminen ja epäkohtalistojen esittäminen eivät ratkaise haasteita, joita nykyisessä järjestelmässä on. Vastuuta tapahtuneista ei tule siirtää virkajohdolle eikä henkilöstölle.

Nyt valitaan päättäjät, joiden on kyettävä laajan poliittiseen yhteistyöhön, yhteisiin tavoitteisiin ja yhteistyöhön myös valittavan johdon ja henkilöstön kanssa. Päättäjien on ymmärrettävä kokonaisuuksia, kansalaisten tarpeita ja taloudellisia realiteetteja. Riskinä on se, että alueellinen edunvalvonta ohjaa koko päätöksentekoa ja vaarantaa siten kokonaisedun.

Lulu Ranne esittää muutoksentekijäksi, työnyrkiksi toiminnan- ja prosessiohjauksen ammattilaisten johtoryhmää, joka pystyy viemään toiminnalliset muutokset läpi jähmeässä organisaatiossa.

Harkitaan etukäteen reitit selviksi

Konsta Pylkkänen varmaankin peräänkuuluttaisi kaukoviisautta, joka hänen mukaansa on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, ovat reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää…

Muutoksen tekemiseen kaivataan työnyrkin lisäksi poliittista päätöksentekijää ja – sitä Konsta Pylkkäsen peräänkuuluttamaa kaukoviisautta.

Tapani Hellstén

aluevaaliehdokas (sd.)

Hämeenlinna