Jean Sibelius asui lapsuudenkodissaan isän kuoleman takia vain kaksi vuotta, minkä jälkeen hän asui Palokunnankadulla, Hallituskadulla ja Kasarmikadulla.
”Vuoden 1874 alussa kiertolaiselämä päättyi. Katarina osti leskirouva Ebba Gustava Levanin perillisiltä talon Läntisen Linnakadun varrelta. Tässä asunnossa Janne eli 8-vuotiaasta aina ylioppilaskirjoitusten jälkeiseen kesään 1885.” (Lähde: Sibelius-verkkosivusto)
Läntinen Linnakatu on nykyisin Sibeliuksenkatu. Tämä Sibeliuksen lapsuudenkoti sijaitsi nykyisen Sibeliuksenkadun ja nykyisen Birger Jaarlin kadun kulmassa vinoittain vastapäätä nykyistä Sibeliuksenpuistoa.
Lapsuuden ja nuoruuden kodin paikalle
Tämä lapsuuden ja nuoruuden koti puiston äärellä oli varmasti Sibeliukselle tärkeämpi kuin syntymäkoti, josta hän ei muistanut mitään. Syntymäkodista ei ole mitään jatkumoa nykyaikaan, joten se on aikakauden esineitten näyttely, toinen Palanderin talo.
Sibeliuksen syntymäkodista käydyssä keskustelussa on jäänyt täysin pimentoon Sibeliuksen lapsuus ja nuoruus nykyisen Sibeliuksenpuiston kulmalla. Museoihmiset ovat varmasti tämän tienneet. Luulisi objektiivisen kokonaiskuvan antamisen asiasta olevan tärkeää jo demokratiankin kannalta.
Kyse on myös kaupungin kehittämisestä
Kaupunki elää ja kehittyy keskustan kautta. Elävää keskustaa ei voi rakentaa ilman asukkaita eli tehokasta rakentamista, joka luo keskustan kehitykselle kriittisen massan asuntoina, toimistoina ja liiketiloina.
Hämeenlinnan kaltaisessa pikkukaupungissa lähiöt eivät synnytä elävää keskustaa jo pelkästään sen takia, että riittävän tiuhaa julkista liikennettä lähiöistä keskustaan ei ole.
Hämeenlinnan kasvulle ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttovoitto. Helsinkiläinen ei muuta 4-kerroksisten talojen lähiöön, jossa ei ole edes toimivaa joukkoliikennettä.
Sen sijaan helsinkiläinen muuttaisi keskustaan palveluiden ääreen, missä pärjää autotonkin. Ainoa ratkaisu on suunnitelmiakin paljon korkeampi keskustarakentaminen. Oikeasti korkeat rakennukset eivät missään ole jääneet ilman asukkaita ja toimistoja.
Tilalle korkeita taloja hyvätuloisille
Jos Sibeliuksen syntymäkoti siirretään arvoiseensa paikkaan lähelle Sibeliuksen lapsuuden ja nuoruuden kotia, voitaneen tilalle rakentaa korkeita taloja 200 huoneistolle. Oletettavasti tulijat olisivat hyvätuloisia.
Jos lasketaan tulijoille 50 000 verotettavat tulot, saa kaupunki näistä asukkaista 10 000 verotulot per huoneisto eli yhteensä miljoona euroa vuodessa. Kun lasketaan mukaan kaupungin saama ostovoiman lisäys ja kiinteistöverot, voi hyvinkin kyse olla miljoonan piristysruiskeesta kaupungille.
Näin laskien Sibeliuksen syntymäkodin siirtämättä jättäminen maksaa miljoonan vuodessa, 10 miljoonaa kymmenessä vuodessa.
Tapio Yli-Kovero
Hämeenlinna