Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Korona koettelee armeijan johtamistapoja – Kaikki ei ole mennyt putkeen syventyneessä kriisissä

Ankaran käskyvaltaisessa organisaatiossa kaikki saattaa mennä pieleen, kun vastassa on näkymätön vihollinen. Viruksen ei olisi pitänyt kuitenkaan viedä ruokaa nälkäisiltä

Puolustusvoimat on osa avointa suomalaista yhteiskuntaa ja sen toimintaa ja myös johtamistapoja on voitava kriittisesti arvioida myös julkisuudessa.

Ei voi olla tätä päivää, että ongelmien esille nostaminen johtaa seuraamuksiin tai sellaisten uhkaan asioiden esille nostajaa kohtaan. Ollaan jyrkästi väärillä jäljillä, jos joukkoja johdetaan pelon ilmapiirillä millään hierarkian tasolla.

Hämeen Sanomat julkaisi viime lauantaina mielipidesivullaan ja verkkolehdessään (HäSa 29.1.) nimimerkkikirjoituksen, jossa kerrottiin kiihtyneen koronakriisin vaikutuksista Panssariprikaatissa asevelvollisuuttaan suorittavien palvelukseen.

Nimimerkin käyttö oli kirjoittajan ja muiden asianosaisten suojelemiseksi välttämätöntä. Miksi kirjoittajan piti piiloutua? Siksi, että hän ei halua vaarantaa omaa varusmiespalvelustaan.

Huomatkaa: nyt ei olla kommunistisessa Kiinassa tai Pohjois-Koreassa. Mielipidekirjoittaja pitäisi pikemminkin palkita erittäin tärkeiden asioiden esille nostamisesta: tarkoituksena oli saada aikaan positiivisia muutoksia sen varalle, että vastaava kriisi joudutaan kohtaamaan uudelleen.

Läheskään kaikki ei ole mennyt prikaatissa parhaalla tavalla. Se pitää nyt vaan sietää, vaikka se kenties kirpaiseekin, eikä tietenkään edes pidä yrittää hakea yksittäisiä vastuullisia.

Ankaran käskyvaltaisessa organisaatiossa kaikki saattaa mennä pieleen, kun vastassa on näkymätön vihollinen. Viruksen ei olisi pitänyt kuitenkaan viedä ruokaa nälkäisiltä sotilailta, kuten nyt on päässyt käymään. Sotilaan maha ei täyty selityksillä, olivat ne sitten miten päteviä tahansa.

Panssariprikaatin komentaja, eversti Rainer Kuosmanen ei pääosin kiistä nimimerkkikirjoituksessa esitettyjä asioita omassa mielipidekirjoituksessaan (HäSa 1.2.). Hän vakuuttaa kannustavansa “kaikkia varusmiehiä ja naisia edelleen ottamaan epäkohdat rohkeasti esille”.

Jotakin avoimuudesta kuitenkin kertoo, että eversti Kuosmanen ei antanut Hämeen Sanomille haastattelua asiassa. Se on erittäin poikkeuksellista, ellei peräti ainutkertaista Panssariprikaatin ja tämän sanomalehden pitkässä historiassa.